Teksti: Pekka Hänninen

Jotta maapallo lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen, tulee hiilijalanjälkiämme kutistaa alkavan vuosikymmenen aikana 75 prosenttia eli 800 kiloa vuodessa. Mistä sinun on helpointa vähentää?

Pelkkää luopumista tuleva vuosikymmen ei silti ole. Hiilijalanjäljen pienentämisestä seuraa usein hyötyä: rahaa säästyy ja terveys kohentuu. Usein yksi teko, kuten auton tai talon energialähteen vaihto voi kertaheitolla pienentää hiilijalanjälkeä aimo harppauksen. Lisäksi tekniikan ja yhteiskunnan rakenteiden kehitys tulee meitä jossain määrin vastaan: esimerkiksi sähköntuotannon keskipäästöt ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa 40 prosenttia uusiutuviin energiamuotojen lisääntymisen ansiota. Tämä vähentää muun muassa asumisen päästöjä.

Yksitäisten suomalaisten hiilijalanjäljissä on lisäksi valtavia eroja: toiset ovat jo lähellä maalia, toisilla vähentämisen varaa on vaikka muille jakaa.

Ulkomaan matkojen hiilijalanjälki

• Lento Helsinki–Phuket–Helsinki 5264 kg CO₂
• Lento helsinki–Korfu–Helsinki 1257 kg CO₂
• Lento Helsinki–Rovaniemi–Helsinki 390 kg CO₂
• Lento Helsinki–Arlanda–Helsinki 250 kg CO₂
• Laiva Helsinki–Tukholma–Helsinki 132 kg CO₂

Lentäminen aiheuttaa kertaheitolla valtavat päästöt. Työmatkoja kannattaa korvata esimerkiksi videokokouksilla ja lomareissut painottaa lähimatkailuun. Suomen sijainti on hankala, joten myös laivaliikenteen päästöt ovat melko suuret junaan verrattuna.

Lentoliikenteen luvut laskettu Atmosfair-laskurilla, joka ottaa huomioon myös muut vaikutukset yläilmakehässä.

Kotimaan liikenteen päästöjä

• Keskimääräinen bensa-auto vuodessa (16 000 km / 1,7 matkustajaa): 1400 kg CO₂
• Sähköauto (uusiutuva sähkö) tai kaasuauto (biokaasu) vuodessa (16 000 km): 235 kg CO₂
• Liikkuminen sähköisellä joukkoliikenteellä (16 000 km): 74 kg CO₂

Sähköinen julkinen liikenne on kirkkaasti vähäpäästöisin liikkumismuoto kävelyn ja pyöräilyn jälkeen. Alueilla, joissa julkista liikennettä ei ole, on huristelu uusiutuvalla sähköllä tai biokaasulla vähäpäästöinen ratkaisu. Matkojen vähentäminen ja kimppakyydit pienentävät tavallisella autolla ajelusta aiheutuvia päästöjä. Työmatkapyöräilijän eliniänodote on pari vuotta pidempi kuin autoilijan.

Asumisen hiilijalanjälki

• Keskimäärin Suomessa: 3100 kg CO₂ per asukas
• Pieni rintamamiestalo, jossa ilma-vesi lämpöpumppu, 4 henkeä: 492 kg CO₂ per asukas *
• Passiivitalo uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäne, 5 henkeä: 245 kg CO₂ per asukas *

Asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat tilatehokkuus eli kuinka tiiviisti tai väljästi kodissa asustellaan, energiatehokkuus, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen ja rakenteiden hiilijalanjälki. Vanhan talon päästöjä voi pienentää siirtymällä hyödyntämään uusiutuvia energiamuotoja ja opettelemalla säästämään energiaa. Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin säästää rahaa asumiskuluissa.

* Vertailukohteet todellisten kohteiden mitattuja arvoja.

Ravinto

• Elintarvikkeet keskimäärin: 2080 kg CO₂
• Punainen liha jätetty pois ruokavaliosta: 1420 kg CO₂
• Kasvisruokavalio: 820 kg CO₂

Omaan ruokavalioon on helppo vaikuttaa, punainen liha, maitotuotteet ja riisi ovat huonoimmat ilmasto näkökulmasta. Jo niiden vähentäminen auttaa. Ilmaston lisäksi hyötyy oma terveys.

• Suomalaisen hiilijalanjälki 2030: 3000 kg CO₂

Tähän pitäisi päästä.

Lue Ilmastoviisas ihminen -sarjan jutut verkossa täältä!