Kun hallitusohjelmaan kirjattiin 2019 sanat ”laajennetaan kansallispuistoverkostoa”, moni aiemmin haudattu kansallispuistoehdotus heräsi eloon. Yksi niistä on Evo. Mahdollinen Evon tiedekansallispuisto syntyisi Hämeenlinnan ja Lahden kaupunkien puoliväliin. Tampereelta olisi puolentoista tunnin ajomatka ja Helsingistä vajaan kahden tunnin.

Kansallispuiston esittäjät tosin toivovat, että Evon retkipaikoille mentäisiin suurelta osin julkisilla kulkuneuvoilla. Evo saisi samantapaisen luontobussin, joka nyt vie vierailijoita Turusta Kurjenrahkan kansallispuistoon.

”Siellä se on toiminut. Ihmiset ovat käyttäneet sitä todella hyvin”, sanoo Niko Nappu, yksi Evon kansallispuistoesityksen kirjoittajista. Nappu koordinoi töikseen Helsingin yliopiston tutkimusasemien toimintaa ja työskentelee Lammin biologisella asemalla, parikymmentä kilometriä Evolta etelään. Hän tuntee alueen hyvin. Helsingin yliopiston ajatushautomo Kentällä – in the field, johon Nappu kuuluu, on paljolti uuden kansallispuistoaloitteen takana.

Evo toistaiseksi yllättävän harvan retkeilijän tiedossa: alueella on vuosittain noin 72 000 kävijää. Kansallispuiston perustaminen tarkoittaisi retkeilypaineen lisääntymistä, mutta sitä Nappu ei pidä suurena ongelmana.

”Tämä on jättimäisen iso alue, 6200 hehtaaria. Hyvällä suunnittelulla kävijämäärää voidaan ohjata tietyille merkityille poluille”, hän sanoo.

Kevätlinnunherne kukkii rinnemetsissä. Kuva: Jouni Tikkanen

Nappu huomauttaa, että korona-aika on osoittanut Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistojen kaltaisten paikkojen olevan jo tupaten täynnä. Evo purkaisi muihin puistoihin kohdistuvaa painetta juuri Etelä-Suomessa, jossa suurin osa suomalaisista asuu. Kävijämäärän tuplaantuminen kansallispuiston avaamisen myötä olisi maltillinen muutos, ja enempäänkin olisi Napun mukaan mahdollisuuksia.

Evolla on nyt Metsähallituksen ylläpitämä retkeilyalue, jolla on tulipaikkoja, tupia, useita merkittyjä polkuja ja 70 kilometriä pitkä Ilvesvaellus-reitistö. Palvelut toki paranisivat kansallispuistin myötä, mutta puistoaloitteen perusidea on saada Evon arvokkaat vanhat metsät paremmin suojeluun.

”Avohakkuut ja metsäalueen pirstoutuminen ovat koko ajan uhkana. Ja Evo on kuitenkin suurin yhtenäinen vanhojen metsien alue eteläisessä Suomessa”, Nappu sanoo. ”Juuri keväällä onnistuimme blokkaamaan yhden avohakkuun Taruksen alueelta.”

Evolle puuhattiin kansallispuistoa viimeksi vuonna 2012. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen vastusti hanketta, koska epäili sen vaarantavan Evon metsäopetuksen. Metsä-alan opetus aloitettiin Suomessa juuri Evolla vuonna 1862, ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) kouluttaa metsäinsinöörejä yhä samassa paikassa. Kansallispuiston osiksi ehdotetut alueet ovat metsäoppilaitoksen opetusmetsien vieressä.

Majava on jättänyt omat hampaanjälkensä Evon luontoon. Kuva: Jouni Tikkanen

”Heidän alueensa on rajattu ulos ehdotuksesta”, Nappu kertoo. ”Tiedekansallispuisto antaisi myös HAMKille mahdollisuuden esitellä omaa toimintaansa.”

Evolla toimii myös moni muu opetus- ja tutkimuslaitos, ja uudessa kansallispuistoaloitteessa tieteellä olisi keskeinen rooli. Napun edustamalla Helsingin yliopistolla on Evolla pitkäaikaisia seurantoja, samoin Luonnonvarakeskuksella. Myös ilmatieteenlaitoksella on ollut Evolla mittausasema. Nyt Evon kansallispuistoa puuhataankin tiedekansallispuistona, jossa esiteltäisiin tieteen tekemistä, ja jossa kävijät saisivat itse osallistua havaintojen keräämiseen.

”Siellä olisi tutkijaesittelyitä, tiedeoppaita, tiedekasvatusta…” Nappu kuvailee.

Mutta mikä nostaisi Evon muiden kansallispuistoaloitteiden edelle? Soitto ympäristöministeriöön paljastaa, että myös kolmesta muusta uudesta kansallispuistosta on jätetty virallinen esitys. Oman kansallispuistonsa voisivat saada pääkaupunkiseudun Porkkala, Itä-Lapin Salla tai Posion Korouoma. Monia ennestään olemassa olevia kansallispuistoja halutaan puolestaan laajentaa.

”Evon luontoarvot olivat tiedossa. Se on ihan no brainer”, Nappu perustelee. ”Toinen suuri syy on se, että siellä on tehty hirveän pitkän aikaa merkittävää tutkimusta, joka on arvokasta nyt, kun mitataan ilmastonmuutosta, biodiversiteettikatoa ja maankäytön muutoksia.”

Nappu muistuttaa, että muun muassa vesistöjen tummuminen ja samanaikainen vesiselkärankaisten väheneminen huomattiin Evon pitkäaikaisissa seurannoissa. Kansallispuistolla halutaan turvata tällaisten tutkimusten jatkuminen.

Kuva: Jouni Tikkanen

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!