Mustarastas on tunnettu kauniista laulustaan, mutta sen aika alkaa vasta alkukeväästä. Rastaat eivät kuitenkaan odottele laulukautta mykkänä, vaan ääntelevät aktiivisesti talvellakin. Nyt, kun Suomessa on talvehtivia mustarastaita enemmän kuin koskaan, on oiva tilaisuus päästä oppimaan niiden muita ääniä.

Kutsuäänillä pidetään yhteyttä

Kutsuääni on mustarastaalla rullaava ja melko hento sirahdus ssrrrri! Sirahdukset tulevat yksittäin. Muuttoaikana niitä voi kuulla useita peräkkäin pimeältä yötaivaalta, jolloin muuttoparvi ohittaa kuulijan. Kutsuääniä kuulee läpi vuoden sydäntalvesta keskikesään. Talvella kutsusirahduksia päästävät niin ohilentävät kuin pusikoissakin lymyilevät mustarastaat.

 

Varoituksia saavat niin pedot kuin lajikumppanit

Varoitusääniä mustarastaalla on useita: ohut, korkea ja venytetty tsiiiiiih, jolla lintu varoittaa muita lintuja, ei siis ainoastaan lajikumppaneitaan, pedosta. Varoitus on samanlainen kuin punarinnalla, joten pelkän äänen perusteella lajeja voi olla miltei mahdoton erottaa. Hermostunut lintu toistelee tsuk-uk-uk-uk… uk-uk-uk.

Kolmas varoitusääni on erikoinen, sillä tällä äänellä on nykytietämyksen mukaan kaksi tarkoitusta: se toimii sekä varoituksena, mutta lintu toistelee samaa ääntä käydessään iltahämärissä yöpuulle. Ääni on metallinen, takova pli-pli-pli-pli…pli-pli-pli.

Jos lintu on oikein hermostunut ja esimerkiksi pakenee, takominen purkautuu poukkoilevaksi ja räjähtäväksi varoituskiljaisuksi.

Tällä takovalla sarjalla linnut varoittavat, jos näköpiirissä on kissa tai pöllö. Jos siis törmäät mustarastasjoukkoon, joka varoittelee hermostuneena puiden latvustossa, saattaa jossakin oksistossa piilotella pöllö. Esimerkiksi tiaisten ja rastaiden varoittelut ovatkin lintuharrastajien hyvin tuntema keino pöllöjen ja muiden petojen näkemiseen.

Yksilöllinen ääni auttaa tunnistamaan naapurit

Samaa takovaa ääntä linnut toistelevat ennen kuin ne vetäytyvät yöpuulle. Silloin varoitus toimii tiedotteena lähistöllä oleileville lajikumppaneille: tämä on reviirini tai yöpymispaikkani, pysytelkää poissa. Näytelmä on tyypillinen hämärän juuri laskeuduttua, ja se kuulostaa melkein kuin lähitienoon mustarastailla olisi käynnissä nimenhuuto. Mustarastaat huutelevat toisilleen kukin omasta yöpymispaikastaan.

Vuonna 2015 Behaviour -tiedelehdessä julkaistiin Tanskassa tehty tutkimus, jossa paneuduttiin juuri tämä yöpymis- ja varoitusäänen luonteeseen. Tutkimus paljasti, että mustarastaskoiraiden reviiritakominen on yksilöllistä: linnut siis tunnistavat toistensa äänet, ja sen perusteella tietävät kuka missäkin pusikossa huutelee.

Yksilöiden tunnistamisesta on linnuille hyötyä, koska se voi paljastaa kuinka lähellä vaara tai naapuri on. Naapurin varoitusten tunteminen auttaa lintuja välttämään toistuvia reviirikahinoita. Jos koiras kuulee omalla reviirillään huutelevan tuntemattoman koiraan, on tilanne sen kannalta vakavampi, kuin jos huutelija olisi tuttu koiras naapurista. Naapurin kanssa reviirin rajat on usein selvät, mutta muukalainen on oitis häädettävä omalta reviiriltä.

Samoin on syytä erityiseen valppauteen, jos naapurireviirin tuttu mustarastas varoittaa kiihtyneenä. Silloin vaara on lähellä. Koiraiden lisäksi naaraatkin tuntevat ainakin oman puolisonsa varoitusäänet. Pesällä hautova mustarastasnaaras voi siten säästää oman ja ehkä myös jälkeläistensä hengen, kun se kuulee oman puolisonsa varoituksen lähestyvästä vaarasta ja voi paeta hyvissä ajoin.

Tutkijat summaavatkin, että lintujen äänissä on vielä paljon opittavaa, sillä valtaosa tutkimuksesta on keskittynyt pelkästään laulun piirteisiin. Linnuilla on laulun lisäksi monia muitakin ääniä, ja mitä enemmän niitä on tutkittu, sitä paremmin on tajuttu, kuinka monipuolisia ja monimutkaisia ovat lintujen tavat kommunikoida.

Mustarastas

Mustarastas

Tuntomerkit: Vanhalla koiraalla hiilenmusta höyhenpuku ja oranssinkeltainen nokka. Nuoren koiraan höyhenpuku on ruskeanmusta ja nokka tumma. Naaraalla tummanruskea puku, rinnassa vähän täpliä ja kurkussa hiukan vaaleaa. Liikkuu maassa tasajalkaa pomppien.

Elintavat: Aloittaa varhain keväällä huilumaisen laulunsa. Hämärissä pitkään kimakasti takova varoitus. Pelästyessään remahtaa voimakkaasti. Mielellään piilottelee kasvustossa. Kääntelee maassa puiden lehtiä etsiessään ruokaa.

Ravinto: Kovakuoriaiset, etanat, madot, nilviäiset, hyönteiset ja toukat, syksyllä ja talvella myös marjat. Voi käydä linturuokinnalla syömässä kuorittuja siemeniä, murskattua pähkinää tai rasvamakkaraa.

Lisääntyminen: Ensimmäinen pesintä varhain ja säännöllisesti kesän tullen toinen pesintä, 4–5 munaa. Pesän voi löytää pihapiirissäkin mitä moninaisimmista paikoista. Joskus jopa kolmas pesue vielä heinäkuussa.

Levinneisyys ja runsaus: Kanta kasvanut voimakkaasti, parimääräarvio on jo 500 000–700 000.

Tiesitkö, että runsas sata vuotta sitten mustarastas oli vasta tuore maahanmuuttaja, viimeiset noin 50 vuotta sen kanta on vahvistunut kovasti ja se on levittäytynyt pohjoiseen.

kommunikointikutsuäänetlinnunäänimustarastasTurdus merulavaroitusäänetäänet

Hyvän mielen joululahja

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet suomalaisen luonnon suojelua.