Haminalainen luontoharrastaja Ari Laine oli viime viikonloppuna Lanskerissa lähellä itärajaa, kun hän huomasi Venäjän puolella kuvan soihdun liekin. Laine arveli liekin loimottavan Nord Stream -kaasuputken lähtöpaikan tienoilla.

Hän otti kaukoputken läpi kuvan ja jakoi sen Facebookiin. Muut seudulla liikkuneet kommentoivat liekin muun muassa ”palaneen koko kesän” ja pohtivat sen paikkaa.

Ari Laineen arvio sijainnista näyttää oikealta, sillä hän mittasi suunnaksi Lanskerista 65 astetta. Juuri sillä suunnalla on kartalta mitattuna Portovajan uusi LNG-tuotantolaitos, jossa valmistetaan nesteytettyä maakaasua. Etäisyys Lanskerista liekkiin on 38 kilometriä. Gazprom LNG Portovaya on rakennettu samannimisen lahden rannalle. Suomen aikana lahti oli Säkkijärven Satamalahti, jonka viereisessä Oritniemessä laitos on.

Venäjä on panostanut voimakkaasti nesteytetyn maakaasun tuotantoon Suomenlahdella. Viipurinlahden toisella puolen Vysotskissa eli entisessä Uuraassa on jo Portovajaa pienempi nestemäistä maakaasua tuottava laitos. Tämän entiseen Ryöväliniemeen rakennetun LNG-tehtaan vihki käyttöön Vladimir Putin huhtikuussa 2019. Sieltä Gasum on kuljettanut nesteytettyä maakaasua Suomeen tänäkin kesänä.

Itäisen Suomenlahden veneilijöiden ohella satelliitit ovat rekisteröineet Portovajan palosignaalin. Säkkijärven LNG-laitoksen eteläreunalla voi huomata Sentinel-satelliittikuvissa soihdutusta kesäkuun puolivälin jälkeen. Nasan metsäpalojen tarkkailujärjestelmässä (FIRMS) signaali näkyy joka päivä kesäkuun 17. alkaen. Ari Laineen kuvanottopäivänä palon punapikselit loistivat runsaina.

Tulen signaaleja Nasan Firms-kartalla 24. heinäkuuta. Rannan lähellä LNG-laitos, ylhäällä Portovajan kompressoriasema. Kuva Nasa / FIRMS

Säkkijärven LNG-laitos lienee juuri valmistumassa. Se tuottaa alkuun LNG:tä viereiseen varastolaivaan ja on yhteydessä muutaman kilometrin päässä olevaan Portovajan kompressoriasemaan, jossa kaasua puhdistetaan ja Nord Stream -kaasuputken painetta nostetaan. Itse kompressoriasemalla palosignaalit ovat Nasan järjestelmässä vähäisiä ja ajoittaisia samoin kuin Uuraassa. Gazpromin mukaan Portovaya LNG:n päätarkoitus on mahdollistaa kaasun toimitus Kalingingradiin, jos sinne Liettuan ja Valko-Venäjän kautta johtavaa putkea ei voitaisi käyttää. Venäjä on itse vähentänyt Nord Streamin kautta virtaavan kaasun määrän 20 prosenttiin normaalista.

Portovajan soihdutustorni näkyy Google Earthin kuvassa. Kuva Google ja Maxar Technologies

Soihdutusliekki Sentinel-satelliittikuvassa kesäkuussa. Kuva Sentinel / ESA

Kompressoriasema ja LNG-tuotantolaitos ovat hyvin lähellä Suomea, kompressoriasema vain 12 kilometrin päässä rajasta. (Toisella puolen lahtea uuden Nord Stream 2 -putken lähtöpaikka on tätäkin lähempänä Viron rajaa; Venäjä on jostain syystä halunnut tuoda putkien lähdöt aivan rajojen tuntumaan.)

Epäselväksi jää, johtuuko voimakas soihdutus LNG-laitoksen käynnistämisestä vai liittyykö se myös kaasuputken käytön voimakkaisiin heilahteluihin. Kaasua täytyy soihduttaa, jos LNG-laitoksella on tuotantokatokoksia tai häiriöitä. Toisaalta soihdutusta käytetään alalla myös kaasuputkiston ylipaineen välttämiseen. Poltettavat määrät vaikuttavat liekin koosta päätellen suurilta. On mahdollista, että laitosta yritetään ajaa kiireellä ylös ja sen putkistoja joudutaan jatkuvasti tyhjentämään. Viime päivinä soihdutus on ollut vähäisempää kuin viikonloppuna.

Soihdutus on maailman LNG-tuotantoketjuissa yleistä, niin yleistä että se lisää huomattavasti nesteytetyn maakaasun tuotantoketjun ilmastopäästöjä. Asiaa on nostanut julkisuuteen hukkakaasun hyötykäyttöä edistävä yritys Capterio.

Toisaalta liekki syttyi juuri samoihin aikoihin, kun kerrottiin Gazpromin rajoittaneen Nord Stream 1 -putken kapasiteetin 40 prosenttiin normaalista. Tällöin vedottiin siihen, että Kanadassa Siemensin huollossa olevien laitteiden palauttaminen Portovajaan oli viivästynyt.

Soihdutuskuvat ovat kaukoputken läpi kuvattuina pyöreitä. Kuva Ari Laine

LiekkiLNGmaakaasusoihdutusvenäjä

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!