Suomalaiset ovat koronakurimuksessa löytäneet oivan oleskelupaikan luonnosta. Retkeily ja luonnossa oleilu ovat lisääntyneet niin kansallispuistoissa kuin kaupunkien viheralueilla. Retkeilyyn liittyvät tietenkin olennaisena osana eväät.

Ihmispaljous tarkoittaa valitettavasti myös roskaamisen lisääntymistä. Yksi tämän ajan roskaksi päätyvistä kertakäyttöilmiöistä on kertakäyttögrilli.

Kertakäyttögrilliä turhakkeeksi ehdottanut Mari Salmi perustelee valintaansa näin: ”Liian helppo kantaa mukana ja käyttää ja helppo jättää käytön jälkeen. Aiheuttaa palovaaran luonnossa. En keksi mitään syytä, etteikö ilman pärjättäisi. Eväätkin voi syödä kylmänä.”

Monella retkeilyalueella onkin jo hyvät puitteet ja huolletut tulistelupaikat, joita on syytä suosia ennemmin kuin kertakäyttögrilliä.

Usein alumiinista valmistettu kertakäyttögrilli sisältää joitakin satoja grammoja puugrillihiiliä sekä vahapaperin, joka toimii sytykkeenä. Esimerkiksi S-ryhmän Rainbow-kertakäyttögrilli on valmistettu Puolassa, ja sen grillihiilet ovat peräisin FSC-sertifioidusta puusta. Tuote on 15 minuutissa käyttövalmis.

Jäähtyminen kestää useita tunteja

Vähäisestä hiilimäärästä huolimatta kertakäyttögrilli kuumenee varsin kuumaksi. Tukesin tekemässä testissä hiilistä mitattiin yli 600 asteen lämpötila vielä vartin päästä siitä, kun grilli oli kuumennut käyttövalmiiksi ja siinä oli paistettu makkarat.

Huolimattomasti käsiteltynä kertakäyttögrilli voi sytyttää tulipalon.
Grillien käyttöä rajoitettiin vuonna 2011 voimaan tulleella pelastuslailla, jossa kertakäyttögrillit luokitellaan avotuleksi. Niitä ei saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana tai jos tulipalon vaara on muun syyn johdosta ilmeinen Niitä ei myöskään saa käyttää kunnan tai toisten omistamalla maalla ilman maanomistajan lupaa. Jotkut kaupungit, kuten Helsinki sallivat kertakäyttö­grillien käytön puistoissa.

”Vuonna 2019 syttyi 11 maastopaloa, joiden syy on hyvin todennäköisesti ollut kertakäyttögrilli. Kaikkien näiden palojen aikana oli voimassa metsäpalovaroitus”, kertoo suunnittelija Heidi Liukkonen Pelastusopistolta.

Lisäksi viime vuonna syttyi 15 muuta tulipaloa, jotka syttyivät roska-astiaan tai jätesäiliöön kuumana heitetystä kertakäyttögrillistä.

”Tänä vuonna kertakäyttögrilleistä on lähtenyt seitsemän maastopaloa, joista neljässä oli voimassa metsäpalovaroitus. Lisäksi kertakäyttögrilli on sytyttänyt 20 muuta tulipaloa, muun muassa roskiksia ja jätelavan.”

Kertakäyttögrillien turvallisuudesta vastaavat niiden valmistajat, valmistuttajat, maahantuojat, jakelijat sekä myyjät. Grillit luokitellaan yleisiksi kulutustavaroiksi, joten niitä ei CE-merkitä, eikä niiden myyntiin tarvita viranomaiselta lupaa.

Kertakäyttögrilli vaatiikin runsaasti aikaa sekä vettä tai hiekkaa sammuakseen ja jäähtyäkseen kunnolla. Esimerkiksi Rainbow-kertakäyttögrillin käyttöohjeissa kerrotaankin, että grillin saan laittaa roska-astiaan vasta, kun se on täysin jäähtynyt, ja että jäähtyminen kestää useita tunteja. Tätä usean tunnin odottelua ei monen luontoilijankaan pinna välttämättä kestä.

Käytetty grilli hiilineen kuuluu sekäjätteeseen, mutta pelkkä alumiininen grilliosa kuuluu lajitella metallinkeräykseen.

Alumiini puolestaan on alkuaine, jota saadaan louhimalla bauksiittia. Alumiinin valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa ja lisäksi samalla syntyy hiilidioksidipäästöjä. Niiden arvellaan olevan yhden prosentin luokkaa kaikista ilmastopäästöistä.

Suurin osa maapallon bauksiittivarannoista sijaitsee trooppisella tai sub­trooppisella vyöhykkeellä, esimerkiksi Guineassa, Kiinassa, Australiassa ja Intiassa. Suomessa noin 75 prosenttia alumiinituotteista päätyy kierrätykseen.

Kertakäyttökulttuurin juuret

Muutkin kertakäyttötuotteet potuttavat kuluttajia ja niitä päätyy pitkä lista aina myös turhake-ehdokkaiksi. Kertakäyttöiset kahvimukit, pillit, siivousliinat, pakastusrasiat, irtoripset, kosteuspyyhkeet, – ja nyt korona-aikana myös kasvomaskit ja suojakäsineet saivat ehdotuksia.

Etenkin luontoa ja ympäristöä roskaamaan päätyneet kertakäyttötuotteet saavat monen sapen kiehahtamaan.

Myös kertakäyttökulttuuria ehdotettiin turhakkeeksi.

”Kaikki, mikä valmistetaan, suunnitellaan kestämään vain yhden ihmisen käytössä lyhyen aikaa. Rikkoutuneita tuotteita ei voi aina edes uusiokäyttää, koska joko laatu tai materiaali on huono”, kirjoittaa Jonna Sorsa perusteluissaan.

Mikä sitten on ajanut meidät kuluttajat tähän globaaliin kertakäyttökulttuuriin ja kulutukseen?

”Kansainvälisesti kertakäyttötuotteiden taustalla on – näin korona-aikaan kovin ymmärrettävästi – 1800-luvun lopun hygienia-ajattelu: alettiin ymmärtää miten taudinaiheuttajat levisivät, mutta parannuskeinoja oli vielä kovin vähän, joten ennaltaehkäisevä lääketiede sekä hygieniatason kohentaminen olivat keskeisessä roolissa”, sanoo talous- ja sosiaalihistorian tutkija Matleena Frisk Helsingin yliopistosta.

”Esimerkiksi kertakäyttöpillit ja -nenäliinat, kuukautissiteet ja elintarvikepakkaukset ovat tällaisia tuotteita.”

Kertokäyttötuotteille suitset

Hygieniataso on noista ajoista parantunut huimasti, mutta kertakäyttötuotteet jatkavat siitä huolimatta voittokulkuaan. Kuluttajat ovat tottuneet saamaan kaiken heti ja nopeasti, joten tällaisille tuotteille tuntuu riittävän markkinoitakin.

Maapallon ylikulutuspäivä – siis päivä jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin – oli jo elokuussa, mutta se ei tunnu menoa haittaavan. Jos kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat samalla tavalla kuin me suomalaiset, tarvittaisiin siihen neljä maapalloa luonnonvaroineen.

Yhtälö on mahdoton. Turhan kulutuksen leikkaaminen olisikin välttämätöntä, jotta resurssit riittävät myös tulevaisuudessa.

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan SUP-direktiiviä, jolla suitsitaan muovisten kertakäyttötuotteiden käyttöä. Sen mukaan esimerkiksi juomamukien ja niiden kansien sekä syömävalmiin ruuan pakkausten kulutusta on vähennettävä kansallisella tasolla ”kunnianhimoisesti ja pysyvästi” vuoteen 2026 mennessä verrattuna vuoteen 2022.

Direktiivin tavoitteena on vähentää roskaantumista ympäristössä, erityisesti meren rannoilla, sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä.

Lakien ja asetusten lisäksi tarvitaan myös meiltä kuluttajilta asennemuutosta ja itsekuria. Turhakkeet on siis syytä jättää ostamatta.

Tilastokeskuksen jätetilastosta käy ilmi, että suomalaisten tuottaman yhdyskuntajätteen kokonaismäärä oli vuonna 2018 noin kolme miljoonaa tonnia, noin 550 kilon jätemäärää asukasta kohden. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 230 000 tonnia eli noin kahdeksan prosenttia.

Erityisesti sekajätteen osuus kasvoi. Sekajätettä tuotettiin yhdyskunnissa noin 1,5 miljoonaa tonnia, joka oli yli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Jätteen määrissä ei ole Tilastokeskuksen mukaan aiempina vuosina tapahtunut vastaavaa kasvua. Kasvu ei kuitenkaan johdu väestönkasvusta, vaan jätteiden määrä on kasvanut myös suhteessa väkilukuun.

Marraskuussa vietetyn Euroopan jätteen vähentämisen viikon teemana oli kannustaa yrityksiä ja kuluttajia etsimään vaihtoehtoja kertakäyttötuotteille ja pakkauksille ja vähentämään kertakäyttökulutusta.

Turhake-ehdokkaat peilaavat aikaa

Vuoden turhake valittiin nyt 21. kerran. Ehdokkaista ei ollut tälläkään kertaa pulaa, sillä yli tuhat osallistujaa lähetti meille yli 500 erilaista ehdotusta.

Listalta löytyvät jälleen vuosi toisensa jälkeen ehdotuksia saavat kestosuosikit, kuten vesiskootteri, kartonkitölkin muovikorkki ja banaanikotelo. Listalle ovat päässeet taas myös Suomen Luonto -lehti ja Vuoden turhakkeen valintakin. Tämän vuoden listauutuuksia olivat esimerkiksi alkoholiton viini kissoille ja koirille, napostelujuusto, minikäsidesipullot, kuuhun rakennettava 4G-verkko sekä 5G-verkko.

Turhake-ehdokkaat peilaavat aina hyvin ajankuvaa. Tänä vuonna ääniä saivat niin lentomatkat ei-mihinkään kuin koronaviruskin.

”Koronasta ei ole mitään hyötyä. Tuottaa haittaa, ylimääräistä jätettä tulee suunnattomat määrät kertakäyttösuojauksista, suojasermeistä yms.”, perusteli valintaansa Sari Kiiskinen.

Lämmin kiitos kaikille ehdotuksensa lähettäneille. Heidän keskensä arvottiin palkinnoksi Suomen luonnonsuojeluliiton Luontokaupan Pinnan alla -tuotesarjan pipo ja reppu. Ne lähtevät Pertti Severinkankaalle Ruukkiin. Onneksi olkoon!

Turhaketta ensi vuodelle voi jo ehdottaa osoitteessa www.suomenluonto.fi/turhake.
Katso kaikki turhake-ehdokkaat osoitteesta www.suomenluonto.fi/turhake-ehdokkaat2020.

 

Näitäkin ehdotettiin vuoden 2020 turhakkeeksi

Kuva: Valio

Oltermanni Napostelujuusto
Tänä päivänä pyritään vähentämään pakkausmuovia, mutta tässä on seitsemän yksittäispakattua, muoviin käärittyä juustonpalaa. Tuote ei tarjoa mitään uutta, sillä juusto on samaa Oltermannia. Muovin määrä vain on kasvanut. Tätä ei voi selittää silläkään, että helppo ottaa mukaan retkelle, sillä eväsrasiaan on aiemminkin saanut leikattua sopivan kokoisia juustonpaloja ilman ylimääräistä muovia.
Laura Rintala

Kuva: Istockphoto

Robottiruohonleikkuri
Siilien silpoja. Pois nurmikentät ja kukkaketoa tilalle, pörriäiset tykkäävät ja luonnon monimuotoisuus mahdollistuu.
Minttu Viitanen

Lentomatkat ei-mihinkään
Korona-ajan uusin hullutus: lentomatkat, jotka lähtevät ja saapuvat samaan paikkaan käymättä missään. Tuskin kaipaa kummempia perusteluja, miksi on turhaa ja ilmastotoimien kannalta täysin järjetöntä.
Sonja Lindfors

Kertakäyttöinen kasvomaski
Koko maailma on kohta kertakäyttöisten kasvimaskien peitossa. Niistä on luonnossa haittaa eläimille. Olisi parempi, jos käytössä olisi enemmän uudelleenkäytettäviä maskeja.
Helena Nurmikari

Läpsytin eli kannustusviuhka
Tehty nostamaan tunnelmaa ja markkinointiin, mutta toimii päin vastoin. Kertakäyttöinen, kaamea kuorma luonnollekin. Materiaali on muovilla vahvistettua pahvia, jotta se kestäisi läpsytystä koko ottelun ajan. Ja seuraavaan peliin uusi. Jos hallissa on 7300 paikkaa, jaetaan läpsyttimiä saman verran. Vaikka lippuja olisi myyty 2500. Yleensä ottelun jälkeen nämä löytyvät katsomon lattialta.
Kimmo Kangasniemi

Sähköpotkulauta
Sähköpotkulauta korvaa etupäässä kävelyn ja pyöräilyn, mikä on huono asia arki- ja hyötyliikunnan kannalta. Sähköpotkulautojen elinkaari on valmistajien mukaan noin kaksi vuotta, jonka jälkeen ne ovat roskiskamaa. Niiden valmistuksen tuottamat päästöt ovat täysin turhia, koska sähköpotkulaudat eivät korvaa mitään suurempia päästöjä tuottavia liikkumismuotoja.
Heikki Haaranen

Kuva: Valmistaja

Alkoholiton viini kissoille ja koirille
Mistä lähtien lemmikit ovat juoneet viiniä? Toki tätä juomaa voivat nauttia myös alaikäiset ja autoilevat lemmikit.
Tytti Martikainen

Kumisaappaat, joita ei voi paikata
Ostin kaksi vuotta sitten uudet kumisaappaat ja nyt niihin tuli reikä. Ajattelin paikata ne ja jatkaa käyttämistä vielä pitkään kuten aikaisempien kumisaappaittenikin kohdalla. Se ei onnistu, paikka irtoaa. Ei muuta kuin kumpparit roskiin ja uutta kehiin, vai häh?
Jenni Leinonen

Kuva: Valmistaja

Pikmi Pops Cheeki Puffs Surprise tuoksuva karvapallo
Cheeki Puff on suloinen tuoksuva karvapallo, josta lähtee tupsuteltaessa ihanaa kimalletta iholle. Kimalletta riittää noin 15 tupsutteluun.
Ossi Oinas-Panuma

Pölyttäjiä tappavat torjunta-aineet
On tehtävä vielä paljon työtä, jotta pölyttäjien merkityksen tärkeys saataisiin myös torjunta-ainevalmistajien ymmärrykseen. Lisäksi suojelutoimia pitäisi saada laajemmin osaksi ympäristöpolitiikkaa niin kunta- kuin valtiotasolla.
Joanna Kankaanranta

Kuva: Philips

Philips Airfryer
Mielestäni tämä tuote on erinomainen esimerkki siitä, miten meille keksitään jatkuvasti uusia tarpeita ja ruokitaan loputonta kulutushysteriaa. Jokaiseltahan löytyy uuni kotoa, mutta moni varmasti kokee tarvitsevansa vielä toisen, mutta pienemmän.
Evamaria Kokko

Katso lista kaikista vuoden 2020 turhake-ehdokkaista.

Vuoden turhakkeet kautta aikain

  • 2019 korjauskelvoton elektroniikka
  • 2018 pikamuoti
  • 2017 fleecekangas
  • 2016 muovikassi
  • 2015 muovinen kananmunakotelo
  • 2014 hyönteisansa
  • 2013 hajustettu roskapussi
  • 2012 automaattinen saippua-annostelija
  • 2011 huuhtohylsy
  • 2010 turkis
  • 2009 ilotulite
  • 2008 pantiton pullo
  • 2007 mönkijä
  • 2006 tuplapuhelinluettelot
  • 2005 kaupunkimaasturi
  • 2004 juotava jogurtti -minipakkaukset
  • 2003 hampurilaisaterian kylkiäinen
  • 2002 ulkomainen pullovesi
  • 2001 vaipankätkijä
  • 2000 lehtipuhallin
jätekertakäyttögrillikertakäyttökulttuurikulutuspaloturvallisuusTurhakeVuoden turhakeVuoden turhake 2020

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!