31/2025

Hailuodon saari alkoi olla noussut 600–700 luvulla merestä kolmena saarena, idän Santonen, Pohjoisen Luoto ja etelän Syökari. Vähitellen maan nousun myötä ne muodostuivat yhdeksi Perämeren saareksi. Ja kun maannousema on noin 0,9 mm/v, saari muuntuu ja kasvaa jatkuvasti. Muotoiluun osallistuvat maannouseman ohella meren aallot, tuulet ja jäät. Hailuoto on Suomen kolmanneksi suurin saari. Asukkaita on noin 1000.

Kirkkosalmi Luodon ja Syökarin välissä on erityisen runsas linnustoltaan. Samoin Ison Matalan saaren alue, etelän rannat ja lukuisat rantaniityt ja poukamat sekä merestä irti kuroutuneet lampareet antavat linnustolle runsaasti hyviä pesimäpaikkoja ja levähdyspaikkoja muutolla. Hailuodossa on tavattu yli 300 lintulajia ja pesiviä lajeja on noin 100.

Merellinen ympäristö, vanhojen maatalojen tiiviiden pihapiirien hyvin säilyneet tusinankin vanhan rakennuksen miljööt, pohjoisosien männikkömetsät ja jäkäläkankaat ovat antaneet aiheen kutsua koko saarta kansallismaisemaksi. Monen vanhat maatalon pihapiirissä on kolmenkin eri sukupolven asuinrakennusta muodostamassa pihapiiriä.

Hailuodossa on perinteisesti kaikki ollut hieman toisin kuin mantereella ja se on hyvä asia. Luontoa, miljöötä ja ympäristöä on arvostettu, tuunettu ja ymmärretty vahvasti.

Yksi tapa retkeillä Hailuodossa on valita maatilamajoitus ja polkupyörä. Erityisesti huhtikuun lopun ja toukokuun alun lintujen muutto ja pesimälintujen saapuminen saaren lahdille ja kosteikkoihin on voimakas elämys. Kirkkosalmen eteläreunalla, salmen ylittävän sillan korvalla on hyvällä paikalla lintutorni ja sen juurella kota tulisijoineen. Myös sillalta voi tarkkailla lintuja mainiosti. Niin keväin kuin syksyin muutonseurantaan on saaren eteläosissa useita lintutorneja. Vielä loppusyksyllä kaikuu mereltä tuhantinen joutsenten joiku.

Saarella tulee luonnollisestikin noudattaa hyviä luonnossa liikkumisen tapoja, antaa linnuille rauha, samoin pihapiireille. Kunta ja metsähallitus antavat matkailu- ja retkiesitteissään hyvät ohjeet. Saaren nimikkoruokaa, kalapottua suosittelen.

Hienossa kotiseutumuseossa ja sen aitoissa sekä taide- & taidekäsityögalleriassa kannattaa ehdottomasti käydä ymmärtääkseen saaren henkeä.

Galleriassa voi ostaa elämänsä parhaan, luotolaisen lampaan villasta kudotun villapaidan. Se ei ole halpa, mutta taatusti hintansa väärtti niin kauneuden, tyylin kuin lämmön suhteen.

Samuli Paulaharjun vuonna 1914 julkaisema Kuvauksia Hailuodosta -kirja ja sen 2. painos vuodelta 1993 löytyvät kirjastoista ja antikvariaateista. Kannattaa tutustua kirjan tarinoiden Hailuotoon ja sen perinteeseen. Myös Matti Hällin romaanit, novellit ja esseet avaavat saarelaista mielenlaatua, kun etsii niitä käsiinsä.

Hailuotoon oli vuoteen 1968 höyrylaivayhteys Hailuoto -nimisellä höyrylaivalla. Sen jälkeen on ollut lauttayhteys.

Hailuotoon valmistuu vuoden 2026 syksyllä pitkä pengertie kaksine yli 700 metrin siltoineen. Muutos on iso. Toivottavasti lisääntyvien kulkijoidenkin aikana osataan nauttia saaren hyvästä luontosuhteesta ja sen kulttuurimaisemasta ja vaalia niitä.