Misteli lienee monelle tuttu muiden maiden jouluperinteistä, johon kuuluu suutelu kasvin alla. Misteli on levinnyt Suomeen  2000-luvulla. Minne siis lähteä, jos haluaa misteliretkelle?

Misteli kasvaa pallomaisena puissa

Tunnista misteli

Mielikuva, miltä misteli näyttää, saattaa olla monelle väärä, sillä joulukoristeiden misteliksi luultu ei aina olekaan misteli. Mistelin lehdet ovat kapeita ja ehytlaitaisia ja marjat valkoisia. Joulukoristeista tutut teräväreunaiset lehdet ja punaiset marjat kuuluvat puolestaan euroopanorjanlaakerille.

Mistelillä on valkoiset marjat ja suipot lehdet.

Misteli viihtyy erityisesti lehtipuiden oksilla. Se on helppo tunnistaa pallomaisesta kasvutavastaan. Mistelipallot voivat kasvaa läpimitaltaan jopa metrisiksi. Kasvin iän voi laskea sen haaroista, sillä kasvi tekee uuden haaran joka vuosi. Etenkin talvella, kun isäntäpuut ovat lehdettömiä, mistelit on helppo havaita. Ne säilyttävät vihreytensä ympäri vuoden. 

Mistelipensas pihlajassa.

Myrkyllinen puoliloinen

Mistelin marjat ovat myrkyllisiä, mutta linnut ovat sopeutuneet sietämään marjojen myrkkyjä, ja syövät niitä. Siemenet kulkeutuvat lintujen elimistössä uusille kasvupaikoille. Jätösten mukana siemeniä kulkeutuu sopiviin isäntäpuihin, joissa siemenet alkavat itämään.

Misteli ei tule toimeen ilman isäntäpuuta. Vaikka misteli pystyy yhteyttämään, se kasvattaa juurensa isäntäpuuhun ja elää puoliloisena imien itselleen ravintoa isännästään. Ei siis kuulosta kovin romanttiselta kasvilta!

Kasvi juurtuu kiinni isäntäpuuhun, tässä tapauksessa nuoreen istutettuun pihlajaan kaupan pysäköintialueella.

Maaginen kasvi

Misteli on tunnettu vuosisatoja rohdoskasvina ja edelleen sitä myydään lääkinnällisenä rohtona. Omin päin ei kasvia kuitenkaan kannata käyttää, sillä misteli sisältää myrkyllisiä yhdisteitä, joiden väärä annostelu voi olla haitallista.

Kasvia on pidetty elämän symbolina, koska se säilyttää vihreytensä läpi talven. Se on yhdistetty myös hedelmällisyyteen. Kasvin taikaominaisuuksia on kunnioitettu erityisesti Euroopassa, missä druidit, muinaiset skandinaavit ja kelttiläiset kansat uskoivat sen olevan pyhä ja maaginen kasvi.

Joulukoristeenakin mistelillä on pakanalliset perinteet. Keltit käyttivät misteliä omissa juhlariennoissaan joulun aikaan ja vuodenvaihteessa. Misteli yhdistettiin myös rauhan ja sovun tuomiseen. Suuteluperinne mistelin alla sai alkunsa Englannissa 1700-luvulla.

Misteli koristeomenapuussa.

Misteliretkelle Lounais-Suomeen

Misteli on yleinen Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suomeen laji on levinnyt hiljattain vasta 2000-luvulla. Turusta on tullut johtava mistelikaupunki, joten jos kaipaa misteliretkelle, kannattaa suunnata sinne.

Ensimmäiset mistelit ovat olleet istutettuja, ja esimerkiksi Paraisilla kasvoi yksi kasvi vuonna 2008. Näistä istutetuista misteleistä ei ole tiettävästi syntynyt lisääntyvää kantaa. Lähimmät luontaiset marjoja tekevät misteliesiintymät ovat liian kaukana, jotta leviäminen niiltä olisi tapahtunut lintujen avustuksella. Tutkijat uumoilevat, että Turun alueen mistelit ovat saaneet alkunsa esimerkiksi kompostiin päätyneistä joulukoristeista joskus 2010-luvun jälkeen.

Tänä päivänä Turun kaupungin sisällä näkyy misteliä olevan vähän joka puolella. Havaintoja kasvista on kertynyt jo satoja. Laji.fi -sivuilta pystyy hakemaan mistelin kasvupaikkoja ja suunnitella urbaanin mistelivaelluksensa havaintojen perusteella.

Kuvakaappaus Laji.fi-sivulta mistelihavainnoista Turun alueella.

Muistathan, että misteli on puuvartinen kasvi, joten sen kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Jätäthän siis mistelit kasvamaan puihin.

Misteleitä valtatie 1:n varrella Turussa.

Lue lisää mistelistä

Jouni Issakainen ja Kati Pihlaja kirjoittivat laajan katsauksen Turun alueen misteleihin Lutukka-lehdessä vuonna 2023. Löydät lehden verkkojulkaisuna täältä: https://www.lehtiluukku.fi/lue/lutukka/2-2023/364749.html