Euroopan kesä 2022 jäi jälleen kerran historiaan kuumista helleaalloistaan. Miten kuuma kesä oikein oli? Ja entä miten hyvin keväällä julkaistu kausiennuste onnistui kesän lämpötilojen ennustamisessa?
Juuri julkaistun Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun tiedotteen mukaan kesä 2022 oli Euroopassa ennätyksellisen kuuma. Jos on yhtään kesän säätapahtumia seurannut, tämä tieto ei välttämättä tullut yllätyksenä. Helleaallot olivat monin paikoin ennätyksellisen voimakkaita. Yhtenä merkittävimpänä tapahtumana oli varmasti Länsi-Euroopan helleaalto heinäkuun puolivälissä, jolloin Briteissä mitattiin ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 40 asteen lämpötila.
Vaikka helteet alkoivatkin Espanjassa jo toukokuussa, kesäksi lasketaan tässä yhteydessä kesä-, heinä- ja elokuu. Kesän helteet alkoivat kesäkuussa kun voimakas helleaalto iski Länsi-Eurooppaan kuun puolivälissä. Jo silloin Ranskassa ja Espanjassa lämpötilat kohosivat yli 40 asteen. Helteet tulivat jo valmiiksi kuivaan maaperään, sillä toukokuu oli Ranskassa ennätyksellisen kuuma. Juhannuksen aikoihin helteet levittäytyivät myös Itä- ja Pohjois-Eurooppaan. Suomessa tehtiin muutamilla asemilla uusia kesäkuun lämpöennätyksiä: mm. Porissa 32,9°C ja Nuorgamissa 31,7°C. Koska helleaallot liittyvät usein yläilmakehän suihkuvirtausten aaltoihin, oli tällä välin Länsi-Euroopassa hetkellisesti tavanomaisempaa kesäsäätä.
Heinäkuussa uusi entistä voimakkaampi helleaalto saapui Länsi-Eurooppaan. Sen yhteydessä Iso-Britanniassa tehtiin kaikkien aikojen lämpöennätys, kun Englannin Coningsbyssä mitattiin 40,3°C. Heinäkuun helleaalto ei aivan ylettynyt voimakkaana Suomeen asti, mutta Ruotsissa sen sijaan mitattiin 37,2°C, joka oli maan korkein lämpötila sitten vuoden 1947. Myös Hampurissa, Pohjois-Saksassa ylitettiin 40 astetta. Se saattaa olla maantieteellisesti Suomea lähin paikka, missä 40 asteen raja on rikkoutunut.
Elokuussa vielä voimakas myöhäiskesän helleaalto muodostui Itä- ja Koillis-Eurooppaan, mukaan lukien Suomeen. Se huipentui 16. elokuuta kun Porissa mitattiin 31,7°C. Muutamaa päivää myöhemmin Heinolassa mitattiin vielä 31,3°C, joka on Suomen mittaushistorian myöhäisin 31 asteen ylitys. Virossa mitattiin 28. elokuuta vielä 32,3 astetta, joka oli Viron mittaushistorian korkein lämpötila näin myöhään kesällä.
Kuva 1. Kesän (vasemmalla) ja elokuun (oikealla) lämpötilat Euroopassa vuosina 1979-2022. Sekä kesä että elokuu 2022 olivat ennätyksellisen kuumia. Kuvissa näkyy myös aineistoihin sovitettu lineaarinen trendi sekä sen 95 % virhemarginaali. Aineistot ovat peräisin Copernicuksen ilmastonmuutospalvelusta.
Kaiken kaikkiaan, kesä 2022 oli siis mittaushistorian lämpimin kesä Euroopassa. Lämpötila oli noin 1,3 astetta korkeampi kuin vuosina 1991-2020 keskimäärin (kuva 1a). Edellinen ennätys kerkesi vanheta vain vuoden, sillä edellinen ennätys oli vuodelta 2021. Sitä aiempi ennätys, joka on nyt siis sijalla 3, on vuodelta 2010, jolloin myös Suomessa tehtiin nykyinen mittaushistorian lämpöennätys. Kuten kuvasta näkyy, kesän keskilämpötilan ennätys rikottiin tänä kesänä vieläpä reilulla, noin 0,4 asteen marginaalilla. Yksittäisistä kuukausista kesäkuu oli Euroopassa 2. lämpimin, heinäkuu 7. lämpimin ja elokuu ennätyksellisen lämmin. Elokuun keskilämpötila rikkoi edellisen, vuodelta 2018 olevan ennätyksen lähes asteella (kuva 1b). Euroopan kesät ovat lämmenneet hyvin nopeasti viime vuosien aikana, ja viimeisten 44 vuoden aikana lämpenemistrendi on kolme kertaa nopeampaa kuin globaalisti keskimäärin, noin 0.51 astetta per vuosikymmen. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan muutokset suihkuvirtausten käyttäytymisessä selittävät ainakin osittain nopeaa kesien ja helleaaltojen kuumenemista Euroopassa.
Toukokuussa tein postauksen siitä miltä kesä 2022 näyttää kausiennusteiden valossa. Nyt kun meteorologinen kesä on ohi, voidaan arvioida miten hyvin ennusteet toteutuivat. Keskityn tässä niistä yhteen, Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen eli ECMWF:n kausiennusteeseen. Kuvassa 2 vasemmalla on toukokuussa julkaistu ennuste. Ennuste osoitti kuumaa kesää erityisesti Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Suomeen ennuste indikoi melko keskimääräistä kesää, eli lämpötilat olisivat lähellä vuosien 1993-2016 keskiarvoa. Mielenkiintoinen yksityiskohta myös Perämeren pohjukassa, jonne ennustemalli ennusti viileitä kesälämpötiloja.
Kuva 2. Kuvassa vasemmalla Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen toukokuussa 2022 julkaisema vuodenaikaisennuste kesälle 2022. Kuva esittää kesän eli kesä-elokuun keskilämpötilan poikkeamaa vuosien 1993-2016 keskiarvosta. Kuvassa oikealla toteutuneet lämpötilan poikkeamat ERA5 uusanalyysin mukaan.
Kuvassa 2 oikealla on toteutunut lämpötilan poikkeama. Karkeasti sanottuna lähes koko Euroopan kannalta ennuste osui aika hyvin kohdalleen. Ennustettu lämpötilan poikkeama on muodoltaan samankaltainen toteutuneiden lämpötilan poikkeamien kanssa, vaikka lämpötilat olivatkin pääosin aliennustettu. Yleisesti ottaen Länsi-Euroopassa kesä oli selvästi kuumempi kuin mitä ennuste arvioi. Toteutuneet poikkeamat olivat laajalti yli kaksi astetta vuosien 1993-2016 keskiarvoista, kun taas ennuste arvioi “vain” 1-2 astetta lämpimämpää kesää. Silmämääräisesti suurin virhe ennusteessa oli kuitenkin Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä. Sinne piti ennusteen mukaan tulla melko tavanomainen kesä, mutta siellä toteutuneet poikkeamat olivat laajalti yli kaksi astetta lämpimämpään suuntaan. Myös Suomessa kesän lämpötilat olivat selkeästi aliennustettuja. Vaikka kesästä tulikin yleisesti ottaen vähän kuumempi kuin mitä ennustettiin, lämpimyys oli alueellisesti mielestäni hyvin ennustettu.
Toinen asia tietenkin on, onnistuiko ennuste “oikeista syistä”. Siitä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen tutkimuksen, joten en jaksanut tätä postausta varten siihen tarkemmin perehtyä. Olisi mielenkiintoista ainakin vertailla ilmanpaineen ja maaperän kuivuuden ennusteita ja havaintoja. Nämä kaksi asiaa nimittäin ovat merkittävässä roolissa kesän lämpötilojen kannalta. Koska ennusteet onnistuivat näin hyvin, uskon että lähiaikoina tulemme näkemään monia aiheeseen liittyviä tutkimuksia jotka valoittavat asiaa lisää.
Joka tapauksessa, kesä 2022 oli vasta esimakua siitä miltä Euroopan kesät tulevat näyttämään tällä vuosisadalla.
Kuva 3. Kesän keskilämpötila Euroopassa havaintojen ja ilmastomallisimulaatioiden mukaan. Havainnot koostuvat kahdesta aineistosta: HadCRUT5 (oranssi) ja ERA5 (punainen). Ilmastomalleissa on käytetty historiallisia simulaatioita vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen aikaväli 2015-2100 esittää SSP2-4.5 päästöskenaarion mukaista lämpötilan kehitystä.
Ilmaston lämmetessä Euroopan kesät tulevat kuumenemaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Kuva 3 esittää havaittujen kesän keskilämpötilojen vertailua ilmastomallien simuloimiin lämpötiloihin. Mallien simuloima lämpötila on melko hyvin linjassa havaintojen kanssa, mikä lisää luottamusta tulevaisuuden ennusteeseen. Kuvan tulevaisuuden ennuste on SSP2-4.5 päästöskenaarion mukainen, eli kuvaa ilmastopolitiikan puolittaista onnistumista. Sen mukaan lämpötilat nousisivat vuosisadan loppuun mennessä vielä noin kahdella asteella verrattuna kesään 2022. Jos ennuste pitää paikkansa, kesä 2022 olisi jopa selvästi keskimääräistä viileämpi vuonna 2100! Toisaalta on myös mahdollista että CMIP6-mallit hieman yliennustavat lämpötilan nousua; tiedeyhteisössä on käynnistynyt keskustelu ”kuumien mallien” ongelmasta. CMIP6-aineistossa on nimittäin mukana ilmastomalleja, joiden ns. ilmastoherkkyys on suuri. Näissä malleissa lämpötila nousee nopeammin muihin malleihin verrattuna, ja siksi ennuste voi olla hieman liian pessimistinen. Aihe on tutkimusten kohteena, ja kysymysmerkkinä vielä on miten näihin korkean ilmastoherkkyyden malleihin tulisi suhtautua alueellisissa ilmastoskenaarioissa. Joka tapauksessa, kesä 2022 oli vasta esimakua siitä miltä Euroopan kesät tulevat näyttämään tällä vuosisadalla.