Kuluvana vuonna myrskyt ovat jääneet Suomessa harvinaisen vähäisiksi: tammi-syyskuussa myrskypäiviä on kertynyt vain viisi. Taustalla on ollut myrskyille epäsuotuisa suursäätila varsinkin alkuvuoden aikana. Pitkän aikavälin tarkastelussa Pohjois-Euroopan myrskyjen määrässä ei näy selvää trendiä.

Osalla suurista järvistä sekä suurimmissa pohjavesiesiintymissä vettä on edelleen poikkeuksellisen vähän.

Suomen pisimpään toiminnassa olleella Kaisaniemen sääasemalla kevät 2026 tulee muodostumaan historiallisen lämpimäksi.

Tänä vuonna toukokuun puoleen väliin mennessä Suomessa on satanut keskimäärin noin 70 millimetriä, kun tavallisesti sademäärä on yli kaksinkertainen. Kasvit tai hyönteiset eivät ole vielä kärsineet merkittävästi veden puutteesta, mutta tilanne voi muuttua pahemmaksi, jos kuivat säät jatkuvat.

Tilaajille|28.2.2026Ilmasto

Tekoäly nostaa nyt datakeskusten sähkönkulutusta ennennäkemättömällä tavalla, kirjoittaa Suomen Luonnon toimituspäällikkö Antti Halkka.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo, mistä poikkeuksellinen suursäätila johtuu ja voimmeko odottaa vastaavia pakkaspiikkejä ...

Juuri kulunut vuosi on ollut kaikkien aikojen lämpimin Helsingissä. 365 päivän keskilämpötila vastaa tyypillistä 2060-luvun ilmastoa.

Tilaajille|26.3.2025Linnut

Viime kevättä luonnehti hurja takatalvien sarja. Mitä siitä seurasi ja ovatko takatalvet ykeistyneet?

Tilaajille|19.2.2025Ilmasto

Aurinkosähkö on puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, mutta vaarantavatko aurinkopuistot metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja? Kaupunkien katoilla ja seinillä riittäisi tilaa aurinkovoimaloille.

Vuosi 2024 oli hyvin lämmin. Viimeisen 50 vuoden ajalle laskettu lämpötilan muutosvauhti saavutti ennätyksensä. Kieliikö se kiihtyvästä lämpenemisestä?

Tilaajille|15.1.2025Ilmasto

Kun ilmasto lämpenee, lumi- ja jääraja pakenevat kohti pohjoista ja lumen koostumus muuttuu.