Karhu
Pääkuva: Heikki Rytkönen / Vastavalo
-
- Sulaneet karhun jäljet kovalla kantohangella. Ensimmäinen kuva tuo nopeasti mieleen ihmisen jälkijonon eli lyhyt askelväli ja eläin on kanta-astuja niin kuin ihminen, jolloin koko jalkaterä jättää painallukset jälkeen ja jälkijonossa näkyy että eläin on vuorotellen astunut oikean ja vasemman jalan. Karhu on liikkunut yöllä tai aikaisin aamulla, jolloin keväinen kantohanki kestää karhun painon. Päivän mittaan aurinko on sulattanut hangen pintaa ja puista on tippunut sulavettä hangen pinnalle, jolloin siitä on tullut röpöläinen. Hitaassa käynnissä karhu on astunut etu- ja takakäpälän samaan jälkeen, jolloin takatassu suuri koko, pituus noin 25 cm, todella levä ja jäljen hieman kaareva muoto paljastavat sen karhun jäljeksi. Kuva on otettu seuraavana tai muutama päivä myöhemmin aamulla (hanki on pakkasyönä jäätynyt), kun valo on loivaa ja hanki kantaa ihmistä. Kolmannessa kuvassa näkyy ihmisen ja karhun jälkipainallus vierekkäin. Kuvat: Esa Kinnunen
-
- Sulaneet karhun jäljet kovalla kantohangella. Ensimmäinen kuva tuo nopeasti mieleen ihmisen jälkijonon eli lyhyt askelväli ja eläin on kanta-astuja niin kuin ihminen, jolloin koko jalkaterä jättää painallukset jälkeen ja jälkijonossa näkyy että eläin on vuorotellen astunut oikean ja vasemman jalan. Karhu on liikkunut yöllä tai aikaisin aamulla, jolloin keväinen kantohanki kestää karhun painon. Päivän mittaan aurinko on sulattanut hangen pintaa ja puista on tippunut sulavettä hangen pinnalle, jolloin siitä on tullut röpöläinen. Hitaassa käynnissä karhu on astunut etu- ja takakäpälän samaan jälkeen, jolloin takatassu suuri koko, pituus noin 25 cm, todella levä ja jäljen hieman kaareva muoto paljastavat sen karhun jäljeksi. Kuva on otettu seuraavana tai muutama päivä myöhemmin aamulla (hanki on pakkasyönä jäätynyt), kun valo on loivaa ja hanki kantaa ihmistä. Kolmannessa kuvassa näkyy ihmisen ja karhun jälkipainallus vierekkäin. Kuvat: Esa Kinnunen
-
- Sulaneet karhun jäljet kovalla kantohangella. Ensimmäinen kuva tuo nopeasti mieleen ihmisen jälkijonon eli lyhyt askelväli ja eläin on kanta-astuja niin kuin ihminen, jolloin koko jalkaterä jättää painallukset jälkeen ja jälkijonossa näkyy että eläin on vuorotellen astunut oikean ja vasemman jalan. Karhu on liikkunut yöllä tai aikaisin aamulla, jolloin keväinen kantohanki kestää karhun painon. Päivän mittaan aurinko on sulattanut hangen pintaa ja puista on tippunut sulavettä hangen pinnalle, jolloin siitä on tullut röpöläinen. Hitaassa käynnissä karhu on astunut etu- ja takakäpälän samaan jälkeen, jolloin takatassu suuri koko, pituus noin 25 cm, todella levä ja jäljen hieman kaareva muoto paljastavat sen karhun jäljeksi. Kuva on otettu seuraavana tai muutama päivä myöhemmin aamulla (hanki on pakkasyönä jäätynyt), kun valo on loivaa ja hanki kantaa ihmistä. Kolmannessa kuvassa näkyy ihmisen ja karhun jälkipainallus vierekkäin. Kuvat: Esa Kinnunen
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.