Eptesicus nilssonii

Tuntomerkkejä: Keskikokoinen lepakko. Selkä mustanruskea, keskiselän karvat kiiltävän keltakärkisiä, ”kullanhohtoisia”. Vatsan kellanruskea väritys ulottuu kurkkuun ja korvien tyvelle. Korvat ja lentopoimu tummat. Asustelee niin metsissä kuin astutuksen keskellä ja kaupungeissa Helsingin keskustaa myöten. ”Jokapaikan lepakko.”

Päiväpiilot erilaisissa onkaloissa. Lisääntymisyhdyskuntia muun muassa rakennuksissa ja puunkoloissa. Talvehtii Suomessa. Karaistunut laji.

Paino: 8–24 g.

Siipien kärkiväli: 236–270 mm.

Kaikuluotausääni: 28 kHz.

Esiintyminen: Yleinen. Metsäisen ympäristön laji, joka asettuu usein myös ihmisen naapuriksi. Ympäristövaatimuksiltaan joustava. Tavataan kaikissa Suomen maakunnissa, pohjoista kohti toki vähälukuisemmin. Pohjoisin lisääntymisyhdyskunta Lounais-Lapissa, havaintoja myös Lapin perukoilta.

Hyvä tietää: Suomen yleisin lepakkolaji, lentelee usein iltayöllä pihan tai metsäaukion ilmatilassa puunlatvojen korkeudella.

Teksti: Markku Lappalainen