Osmia bicornis

Ulkonäkö ja tuntomerkit: Yksilöiden välillä kokovaihtelua, ja naaraat ovat selvästi suurempia kuin koiraat (8–15 milliä). Pää roteva, yläleuat vahvat ja naaraalla oranssi vatsaharja siitepölyn kuljetusta varten. Keskiruumiin karvoitus ruskehtavaa tai harmaata, takaruumiissa enimmäkseen ketunpunaista, mutta pää ja takaruumiin kärki ovat mustat.

Elintavat, ravinto ja lisääntyminen: Rusomuurarimehiläinen on tuttu vieras hyönteishotellissa. Pesii erilaisiin koloihin ja rakosiin, kattopaanuihin, onttoihin ruokoihin ja jopa avaimenreikiin. Nimensä mukaisesti se muuraa pesäkomerot ja kolon suun umpeen savea hyödyntäen. Hyvä ja tärkeä pölyttäjä, joka suosii pajun, hedelmäpuiden ja marjapensaiden kukkia. Lentoaika huhtikuulta kesäkuulle.

Levinneisyys ja runsaus: Rusomuurarimehiläinen on melko uusi, Suomeen kaakosta levittäytynyt laji. Ensimmäinen yksilö löytyi Imatralta 2006, mutta nyt lajia on havaittu Pohjois-Savoa ja Keski-Pohjanmaata myöten. Levinneisyysalueellaan runsas laji.

Heimo: Vatsaharjamehiläiset (Megachilidae). Vatsaharjamehiläisten nimitys tulee mehiläisten vatsakarvoista, joihin ne varastoivat keräämänsä siitepölyn. Suurin osa heimon lajeista ei ole erikoistunut tiettyyn ravintokasviin, vaan on generalisteja. Vatsaharjamehiläiset käyttävät pesänrakennukseen monipuolisesti eri materiaaleja: kasvinlehtiä, maa-ainesta, kasvien sekä eläinten karvoja ja jopa pihkaa. Myös useita pesävieraita eli loislajeja tunnetaan. Suomesta tunnetaan 54 lajia vatsaharjamehiläisiä.

Tiesitkö: Euroopassa elää yli sata Osmia-suvun muurarimehiläislajia.