Andrena haemorrhoa

Ulkonäkö ja tuntomerkit: Koko 8–12 milliä. Verimaamehiläinen on saanut nimensä naaraan keskiruumiin ja takaruumiin kärjen tummanpunaisesta karvoituksesta, jonka perusteella naaras on helppo tuntea. Koiraan karvat vastaavasti ovat ruskeat ja lisäksi sillä on runsaasti vaaleita naamakarvoja.

Elintavat, ravinto ja lisääntyminen: Lentelee erityisesti runsaskukkaisilla voikukkaniityillä, mutta elää myös pajukkoisilla metsälaidoilla, puistoissa ja puutarhoissa. Yksittäiset pesät hiekkapohjaisessa tai savisessa maassa. Lentoaika huhtikuun alusta heinäkuun alkupuoliskolle.

Levinneisyys ja runsaus: Hyvin yleinen Etelä-Suomessa, pohjoisessa harvinaisempi, mutta tavataan miltei koko maassa. Pohjoisimmat yksilöt tavattu Muoniosta, Kittilästä ja Sodankylästä. Ruoan suhteen generalisti eli polylektinen, ja sen tapaa usein ruokailemasta voikukilta, pajuilta, vaahteroilta, orapihlajalta ja ruusulta.

Heimo: Maamehiläiset (Andrenidae). Nimensä mukaisesti maamehiläiset pesivät maassa. Naarailla on selvät sääriharjat siitepölyn keräämiseen, tiheäkarvaiset silmänvieruskuopat ja takaruumiin kärjessä karvainen perätupsu. Maamehiläiset asuttavat pohjoista pallonpuoliskoa ja niitä tunnetaan maailmasta yli 600 lajia, Suomestakin 42 lajia.

Tiesitkö: Verimaamehiläinen on sopeutunut hyvin maankäytön muutoksiin. Monien eri kukkien mesi ja siitepöly kelpaavat sen ravinnoksi.