Komealupiinin tanakka varsi napsahtaa poikki, vaikka tarkoitus oli kiskaista kasvi juurineen maasta. Käteen jää sentään täydessä loistossaan oleva näyttävä kukkaterttu. Tämä on väriltään kauniin vaaleanpunainen.

”Komealupiini on peräisin Pohjois-Amerikasta ja se on saapunut Suomeen alun perin puutarhan koristekasviksi”, sanoo tutkija Miia Jauni Luonnonvarakeskuksesta. Hän on perehtynyt vieraslajikasveihin ja etenkin komealupiiniin.

Komealupiini on monivuotinen hernekasvi. Kuva: Jouko Rikkinen.

”Selvitämme parhaillaan, miten niiton ajoitus ja määrä vaikuttavat komealupiinin poistamiseen ja voisiko tätä vieraslajia torjua tulevaisuudessa pyrolyysinestettä sisältävällä kuitukatteella.”

Komealupiini on yksi lukuisista Suomessa tavattavista vieraslajikasveista, siis ihmisen tahallisesti tai tahattomasti tänne tuomista ja sittemmin luontoon karanneista lajeista. Tällainen kasvi ei pystyisi luontaisesti leviämään pohjolan perukoille, vaan se tarvitsee apuja ihmiseltä.

”Suurin osa haitallisista vieraslajikasveista on komealupiinin tapaan puutarhakarkureita. Niille on tyypillistä hyvin voimakas lisääntyminen ja leviäminen uusille kasvupaikoille. Tämä tietää ongelmia maamme luontaisille kasvilajeille, etenkin keto- ja niittykasveille sekä luontotyypeille, kuten perinnebiotoopeille – ja niiden lajistolle.”

Komealupiini kasvaa omallakin pihallani, mutta määrätietoisella kukkien ja kasviyksilöiden poistolla olen saanut lupiiniviidakon hyvin kuriin.

”Vieraslajikasvien torjunta onkin hyvä aloittaa juuri omalta tontilta. Siellä jo olemassa olevien kasvien leviäminen luontoon tulee estää ja välttää voimakkaasti leviävien kasvien istuttamista”, Jauni ohjeistaa.

”Ja erityisen tarkkana tulee olla kasvijätteen kanssa, ettei käy niin, että vieraslajiesiintymä siirtyykin pihalta kompostin kautta uuteen kasvupaikkaan.”

Pohjoinen ilmasto suojaa lajistoamme

Kaikki vieraslajikasvit eivät ole haitallisia, vaan sopeutuvat omaan ekolokeroonsa sopuisasti muita lajeja uhkaamatta.

”Laji luokitellaan haitalliseksi, jos se aiheuttaa alkuperäiselle lajistolle tai ekosysteemipalveluille haittaa ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta”, Jauni valottaa. Tämä edellyttää sitä, että kasvilaji pystyy vakiintumaan ja leviämään luontoon. Yleensä puhutaan siis vuosien kehityskuluista.

Kansalaisten tekemät havainnot ovatkin todella tärkeässä roolissa vieraslajikasvien levittäytymisen sekä uusien lajien valloitusretkien paljastamisessa.
Näitä kasvilajien epätoivottuja retkiä maapallon eri kolkista uusille kasvupaikoille yritetään hillitä myös lainsäädännöllä, sekä EU:n tasolla että kansallisesti.

Jättipalsami on lähtöisin Intiasta Himalajan vuoristosta. Kuva: Jouko Rikkinen.

”EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa on 40 kasvilajia, kuten jättipalsami, jättiputket ja keltamajavankaali. Kansallisessa vieraslajiluettelossa lajeja on 15.”

Suomea koskevassa kansallisessa luettelossa on komealupiinin lisäksi alaskanlupiini, kurtturuusu, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo, kanadanvesirutto, japanintatar, sahalinintatar, tarhatatar, kanadanpiisku, isopiisku, korkeapiisku, lännenpalsami, vuorivaahtera ja hamppuvillakko. Luetteloissa olevien lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Kielto ympäristöön päästämisestä koskee kaikkia vieraslajikasveja – myös niitä, jotka eivät ole luetteloissa.

Hamppuvillakko on monivuotinen asterikasvi, joka leviää tehokkaasti siemenistä. Kuva: Jouko Rikkinen.

”Pohjoinen ilmasto suojaa meitä, joten Suomeen ei monikaan kasvi niin vain pysty vakiintumaan. Yksi tällainen pidentyvistä kasvukausista mahdollisesti tulevaisuudessa hyötyvä kasvi saattaa olla marunatuoksukki, joka on voimakkaasti allergisoiva kasvi. Se ei kuitenkaan vielä pysty tuottamaan meidän oloissamme siemeniä”, Jauni paljastaa.

Suomessa tavataan uusia vieraslajeja joka vuosi. Ennaltaehkäisy onkin näiden uusien kasvilajien leviämisessä ja torjunnassa avainasemassa.

”Pienetkin luontoon karanneet haitallisten vieraslajien esiintymät on syytä hävittää”, Jauni muistuttaa.

Monimuotoisuus uhattuna

Luonto muodostaa upean, monimuotoisen verkoston, joka toimii sitä paremmin mitä vähemmän ihminen puuttuu sen toimintaan. Monesti vieraslajien leviämisessäkin on kyse vahingosta.

”Esimerkiksi taimikauppa, siemenseokset, laivojen painolastivedet, muut kulkuneuvot ja maa-ainesten siirrot ovat väyliä, joiden mukana vieraslajikasvit leviävät vaivihkaa ihmisen avittamina”, Jauni kertoo.

Kurtturuusu uhkaa etenkin merenrantojen luontotyyppejä sekä niillä eläviä hyönteisiä. Kuva: Jouko Rikkinen.

Vieraslajikasvit vaikuttavat sekä luontaisten kasvilajiemme tasapainoon että niitä ravintonaan käyttävien hyönteisten elinkiertoon ja kantoihin. Hyönteisten väheneminen vaikuttaa taas kasvien pölytykseen ja hyönteisiä ravintonaan käyttävien lajien kantoihin. Yksi lupiinipelloksi muuttunut niitty tai joutomaa tarkoittaa siis monelle luontaiselle eliölajillemme hankaluuksia, kun luonnon verkosto alkaa rispaantua.

”Vesikasvit ovat sitten ihan oma lukunsa”, Jauni puuskahtaa. Luonnonvesistöihin saatetaan kipata akvaarion sisältö, jolloin mukana lumpsahtavat myös eksoottiset vieraslajit. Näin lienee karannut esimerkiksi Suomesta ensimmäisen kerran vuonna 2021 Paimion Ankkalammesta löydetty kiehkuravesirutto, joka on ollut yleinen uposlehtinen akvaariolaji. Nyt sitä on löydetty jo liki kymmenestä lammesta Varsinais-Suomessa.

”Kiehkuravesiruttoa on äärimmäisen vaikeaa hävittää”, Jauni toteaa.

Tutkija ei kuitenkaan pidä Suomen tilannetta menetettynä.

”Meillä on monia hankalia tapauksia, kuten vaikkapa isot Aasiasta peräisin olevat tatarlajit. Mutta nekään eivät ole mahdottomia. Paikallisia onnistumisia on mahdollista saavuttaa monenkin haitallisen vieraskasvilajin kohdalla.”

Japanintatar muodostaa tiheitä kasvustoja ja leviää tehokkaasti. Kuva: Jouko Rikkinen.

Eksoottisin vieraslajikasvi, johon Jauni on uransa aikana Suomen luonnossa törmännyt on varsin yllättävä.

”Bambukasvusto, joka löytyi kaakkoissuomalaisesta jalopuulehdosta vuonna 2022. Bambulajeja on yli 1400 ja tämä oli mitä ilmeisimmin pikkunietosbambu. Bambu oli todennäköisesti karannut luontoon läheiseltä puutarhalta. Se on odottamattomin vieraslaji, joka on tullut vastaan.”

 

Mikä on vieraslaji?

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.

Mikä on haitallinen vieraslaji?

Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.

 

  • Kerro torjuntavoitostasi!

  • Miten sinä olet onnistunut hävittämään vieraslajikasvin kotipihastasi, mökkipihastasi tai lähiluonnostasi? Kerro siitä meille! Kaikkien vastaajien kesken arvotaan Norppa-pyyhepaketti (arvo 110 €). Lähetä vinkkisi suomenluonto.fi/vieraslajikasvit