Ilmaston lämpeneminen tuo maahamme uusia hyönteislajeja, myös kasvituholaisia. Viime vuosien puhutuimpia tuholaislajeja ovat yöperhoset nimeltä havununna (Lymantria monacha) ja lehtinunna (Lymantria dispar).

Havununnan toukat syövät havupuiden neulasia. Keski-Euroopassa laji on tappanut kokonaisia metsiä, ja vähitellen se on levinnyt Suomen eteläosiin. Lehtinunnan toukat käyttävät nimensä mukaan ravinnokseen lehtipuiden lehtiä, ja ne voivat syödä joukkoesiintymisten aikaan puiden kaikki lehdet laajoilta metsäalueilta. Lehtinunnasta on yksittäisiä havaintoja Suomesta ja epäillään, että sillä saattaa myös olla vakiintunut talvehtiva populaatio jossain päin eteläistä Suomea.

Julia Fält-Nardmann tekee Saksassa väitöskirjatutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuhohyönteisiin. Hän kirjoittaa aiheesta myös lehtijuttua, joka julkaistaan syksyllä Suomen Luonnon #muutos-verkkolehdessä.

Auta Suomen Luontoa hahmottamaan havu- ja lehtinunnan levinneisyyden nykytilanne ja lähetä meille havaintosi lajeista. Liitä mukaan havaintopaikka, -aika ja kuva, jotta voimme varmistaa lajimäärityksen.

Alta löydät kuvailevat tekstit ja kuvat, jotka auttavat lajien tunnistamisessa.

Ilmoita havaintosi 31.8. mennessä.

Havununna, Lymantria monacha

Yleisimmin satunnainen tarkkailija huomaa havununnan lepäämässä havupuun rungolla, kätevästi suurinpiirtein silmien korkeudella. Etenkin koiraat lentävät myös öisin valoille. Siipien pohjaväri vaihtelee puhtaan valkoisesta tumman harmaaseen. Etusiivissä on mustia, voimakkaasti aaltoilevia poikkijuovia sekä muutamia pieniä mustia täpliä. Siiven ulkoreunan ripsissä on mustavalkoinen täplitys. Tyypillisessä lepoasennossa takasiipiä ei näy. Ne ovat kuitenkin tasaisen harmaat, reunan ripsissä on mustavalkoinen täplitys.

Naaras: Suurikokoinen, siipien kärkiväli 40-56 mm. Lepoasennossa kapea tasakylkinen kolmio. Tuntosarvet vaatimattoman rihmamaiset.

Koiras: Hieman pienempi, siipien kärkiväli 30-44 mm. Lepoasennossa huomiotaherättävän tasasivuinen kolmio. Komeat kampamaiset tuntosarvet.

Toukka: Täysikasvuisena n. 30-50 mm pitkä, karvainen, pohjaväri vaihtelee ruskean ja harmaan eri sävyissä. Selvästi erottuvina piirteinä toukalla on leveä, tumma selkäjuova ja siniharmaita nystyjä, keskellä selkäjuovaa toukan peräpuolella on iso vaalea laikku.

Vasemmalla kirjava havununnanaaras, oikealla tumma naaras. Kuva: Julia Fält-Nardmann

Vasemmalla kirjava havununnakoiras, oikealla tumma koiras. Kuva: Julia Fält-Nardmann

Lehtinunna, Lymantria dispar

Lehtinunna tieteellinen nimi, dispar, viittaa sukupuolten toisistaan huomattavasti eroavaan ulkonäköön ja käyttäytymiseen. Molemmilla sukupuolilla on kuitenkin etusiivessä musta, kuunsirpin muotoinen kuvio.

Naaras: ”Iso ja valkoinen”, siivissä tummanruskeita poikkiviiruja. Siipien kärkiväli 50-75 mm. Lepoasennossa pitkänomainen, siivet osittain päällekkäin laskostetut.

Koiras: Maitokahvinruskea pohjaväri, siivissä tummia, aaltoilevia poikkiviiruja. Siipien kärkiväli on 35-50 mm. Lepoasennossa selkeä tasakylkinen kolmio.

Toukka: Täysikasvuisena 40-70 mm pitkä, kauttaaltaan pitkien karvojen peittämä. Pohjaväri kirjava ja vaihtelee vaaleasta tummaan, mutta erityisenä tuntomerkkinä toukan selkäpuolella on n. viisi paria sinisiä nystyjä, joita seuraa n. kuusi paria punaisia nystyjä.

Ylempänä lehtinunna koiras, alempana naaras. Kuva: Jaakko Kullberg