Metsässä kulkija sai aikaisemmin tuota pikaa seuraa uteliaista metsätiaisista. Hömötiaiset kurkistelivat kulkijaa pää kallellaan ja huutelivat toisilleen kiivaasti ”Tsää Tsää”. Tiaiset viihtyvät porukoissa, ja hömötiaisilla oli ennen runsas edustus metsän tinttijengeissä. Nykyisin metsässä saa monesti kävellä pitkään ilman ainuttakaan hömötiaishavaintoa.

Metsät muuttuvat, ja hömötiaiselle sopiva metsä häviää vauhdilla. Viimeiset varttuneemman metsän laikut pirstoutuvat yhä pienemmiksi ja eristyneemmiksi sirpaleiksi. Monipuolisia metsiä suosivat lajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen, ovat vaikeuksissa. Hömötiainen tarvitsisi erityisesti lehtipuupökkelöitä pesäpaikoiksi, mutta talousmetsissä niitä ei juuri ole.

Hömötiaiskanta on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä puoleen. Vähenemisen ovat huomanneet niin metsissä liikkujat, lintujen talviruokkijat kuin tutkijatkin.

Hömötiaiskannan kehitys Suomessa 1950-luvulta vuoteen 2014 Luonnontieteellisen keskusmuseon laskentojen perusteella.

 
Milloin sinä näit viimeksi tämän tutun kaverin? Ilmoita havaintosi kartalle.

Bannerin kuva: Satu Välimaa / Havaintokirja

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €