Pörriäisten surinaa ja makea tuoksu – kesä ja apilat kuuluvat yhteen. Kolmiosainen lehti ja kukan pampula opitaan erottamaan muista kasveista jo lapsena. On punaisia ja on valkoisia. Samalla voi kuitenkin jäädä huomaamatta, miten monenkirjavaa sakkia Suomen apilalajistosta löytyy.

Kelta-apila (Trifolium aureum): Keltainen kukinto, lehdykät soikeat ja tasaisen vihreät. Kasvaa maan etelä- ja kaakkoisosissa kuivilla niityillä ja pientareilla. Muinaistulokas. Kuvitus: Anni Pöyhtäri

Musta-apila (Trifolium spadiceum): Aluksi kullankeltainen, lähes mustaksi tummuva kukinto, lehdykät soikeat ja tasaisen vihreät. Kasvaa Oulun eteläpuolelle painottuen laidunmailla, pientareilla ja pensaikoissa. Muinaistulokas. Kuvitus: Anni Pöyhtäri

Monet Suomessa tavattavista apiloista ovat vaatimattomia ja karuihin oloihin tottuneita. Ne tarvitsevat kasvupaikkoja, joissa kilpailua on vähän. Perinnemaisemien pusikoituessa jotkin apilalajit ovat harvinaistuneet.

Kelta- ja musta-apilan voi löytää aurinkoiselta paikalta hiekkatien pientareelta. Ne eivät suurilla kukilla koreile, eivätkä ole pölyttäjien suosikkeja, toisin kuin tuoksuvat sukulaisensa.

Kaksikko on helppo tunnistaa tutun kolmiosaisen lehden sekä kukinnon värin perusteella. Nämä lajit ovat taantuneet voimakkaasti kasvupaikkojen umpeenkasvun takia.

Löysitkö musta- tai kelta-apilan? Lisää havaintosi kartalle, mieluusti kuvan kera, ja osallistu arvontaan!

Lähetä havaintosi 31.7.2022 mennessä.

Havainnot kootaan seuraavaan Suomen Luonnon numeroon 6/2022. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan runsas kesäinen kirjapaketti, jonka parissa kotimaisen luonnon lajit tulevat tutuiksi!

Erotatko yleisimmät apilalajimme?

Lajikoulu: Tunnista apilat!

Kirjapalkinto sisältää seuraavat kirjat:
Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen, Ilkka Teräs: Suomen kimalaiset
Jussi Murtosaari: Suomen päiväperhoset ja sudenkorennot
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut
Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit
(Docendo)