Aikuisena talvehtivat suruvaipat ovat oikoneet siipensä jo lentokuntoon. Ne viettävät talvensa maassa karikkeessa tai jonkin rakennelman kuten vajan tai puupinon suojassa. Huhtikuussa, kun aurinko alkaa lämmittää, tämän tummaviittaisen kookkaan perhosen voi nähdä koivun rungolla nauttimassa mahlaa tai pajun kukassa imemässä mettä.

Suruvaippa on suurimpia päiväperhosiamme ja sen siipien kärkiväli vaihtelee 5–7,5 sentin välillä. Perhosen iän tunnistaa siipien reunoja kiertävästä vaaleasta raidasta. Syksyn nuorilla, äskettäin kuoriutuneilla perhosilla se on voinkeltainen, mutta vanhemmilla jo talvehtineilla yksilöillä valkoiseksi haalistunut. Suruvaippoja lentelee koko maassa, mutta pohjoisessa laji on harvinaisempi.

Etsimme havaintoja suruvaipasta, lähetä meille havaintosi!