Google Play
Lataa Suomen Luonto -sovellus Google Play Storesta!
TILAA LEHTI
KIRJAUDU
TILAA LEHTI
Kirjaudu Kirjaudu sisään

Suomen Luonto 1/2025

Suomen Luonto 1/2025

Ilmestyy diginä 15.1. ja painettuna 17.1. Vuoden 2025 ensimmäisessä numerossa käymme hömötiaisen mailla Kainuussa luontokuvaaja Antti Leinosen opastamana ja talviretkellä lasten kanssa retkeilyasiantuntija Susanna Ylisen seurassa. Selvitämme asiantuntijoilta, kannattaako lintuja ruokkia, millaiseksi talvet lähitulevaisuudessa muuttuvat ja mitä mahdollisia katastrofaalisia vaikutuksia voi olla kaivosteollisuuden ulottamisella merenpohjaan. Tutkimme, muistavatko eläimet ruokakätköjensä paikat ja seuraamme salaperäisen metsähiiren pohjolan valloitusta. Lopuksi tapaamme luontoelokuvillaan tunteita herättävän Marko Röhrin.

Äänestä tämän lehden parasta juttua >.

Tämän numeron artikkelit verkossa

Makeaa kuin hunaja – Kolme vinkkiä aidon hunajan tunnistamiseen

Hunajien maut vaihtelevat alkuperäkasvien mukaan. Väärennöksiäkin on markkinoilla paljon.

Digitilaajalle: Juoksukki on huolehtiva emo

Lukijamme äkkäsi sisälle eksyneen hämähäkin, joka kantoi poikasiaan mukanaan.

Kolumni: Lumen ikävä

Ympäristösurua ei vielä tunnisteta yhtä laajasti kuin muita surun muotoja, vaikka se on todellinen ilmiö, jonka olemassaolosta on tieteellistä näyttöä.

Vuoden 2025 ensimmäinen ja uudistunut Suomen Luonto on ilmestynyt

Uudistuneessa lehdessä käymme hömötiaisen mailla Kainuussa luontokuvaaja Antti Leinosen opastamana sekä talviretkellä lasten kanssa retkeilyasiantuntija Susanna Ylisen seurassa. Vuoden 2025 ensimmäinen Suomen Luonto on ilmestyy diginä 15.1. ja painettuna 17.1.

Muistivisa: Testaa tietosi eläinten muistista

Ihmisen muistia on suhteellisen helppo tutkia, mutta millainen muisti mahtaa olla oravalla, närhellä, hömötiaisella tai kimalaisella? Testaa tietosi muistivisassa!

Hömötiaisen mailla

Kävimme tutustumassa uhanalaiseen tiaiseen sen omimmissa metsissä.

Mineraalien nälkä – Itämerenkin pohjat kiinnostavat nyt kaivosyhtiöitä

Kaivosteollisuus havittelee mineraaleja myös meren pohjilta. Niiden keruu vaatisi kajoamista todella laajoihin alueisiin ruoppausta muistuttavilla menetelmillä.

Kuukauden laji: Pikkukäpylinnun soidin alkaa

Höristä korviasi! Nyt voi kuulla pikkukäpylinnun kaunista viserrystä. Kuuntele ääninäyte! Uusi juttusarja alkaa.

Talviretkellä lasten kanssa

Retkeily pienten lasten kanssa on antoisaa, mutta talvella myös haastavaa, muistaa kokemuksestaan Hanne Valtari. Nyt hän lähti konkariretkeilijä Susanna Ylisen kanssa metsään selvittääkseen onnistuneen perhetalviretken salaisuudet.

Homo sapiens: Pääosassa luonto

Marko Röhr haluaa herättää luontoelokuvillaan tunteita.

Metsähiiri levittäytyy pohjoiseen

Metsähiiren levinneisyys Suomessa laajenee. Myös pari metsähiiren eteläistä sisarlajia lähestyy jo Suomen rajoja.

Millainen on talvi Suomessa vuonna 2075?

Kun ilmasto lämpenee, lumi- ja jääraja pakenevat kohti pohjoista ja lumen koostumus muuttuu.

Muistin varassa – miten eläimet muistavat?

Hömötiainen kaivaa tapahtumamuististaan tiedon siitä, missä yksi sen lukuisista ruokakätköistä on. Eläinten muistia tutkitaan yhä enemmän. Lue tai kuuntele artikkeli!

Digitilaajalle: Kotimainen vai aasialainen herhiläinen?

Lukija löysi kotoaan erikoisen tumman ja kookkaan pistiäisen.

Tästä puhutaan: Kannattaako lintuja ruokkia?

Kolme asiantuntijaa vastaa kysymykseen. Tämä artikkeli on uuden juttusarjan ensimmäinen osa.

Video: Vilkkaat minkinpennut hyörivät pihassa

Nuoret minkit alkavat kesän aikana itsenäistyä ja tutustua uteliaasti ympäristöönsä.

Luonto nyt: Haahka, tukkasotka ja isot lokit taantuvat saaristossa

Saaristolintulaskentojen tulokset näyttävät monien lajien osalta synkältä.

Pääkirjoitus: Uuden vuoden lupaus

Ollaan tilanteessa, jossa kirittävää olisi vielä paljon. Meidän pitäisi pystyä laskemaan kokonaisjalanjälkemme noin neljännekseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoite tuntuu kovalta, mutta ei kannata lamaantua.

Suomen Luonnon paras kansi 2024 on kärppä

Suomen Luonnon 2/2024 kärppäkansi oli lukijoidemme mielestä vuoden kansista paras. Kärpän loikan kuvasi kuhmolainen luontokuvaaja Ville Heikkinen.

Ympäristö nyt: Marraskuun tulvavedet syöksivät valtavan fosforikuorman Saaristomereen

Tulevan kesän mahdollisiin sinileväkukintoihin tämä tulvahuippu ei onneksi merkittävästi vaikuta.