Joulukuussa on aika puutarhan ja viljelijän levätä. Sitä ennen on tehty kaikki tarvittava – tai ainakin se, mitä on ehditty tekemään! Kaikkea ei edes kannata tehdä talvea vasten. Siivekkäät ja pienet mönkivät ystävämme luonnossa tykkäävät, kun puutarhaan jätetään esimerkiksi auringonkukat, maissit ja maa-artisokat talventörröttäjiksi.
Matalammat kasvit olemme leikanneet alas kauden päätteeksi ja keränneet kompostiin tekeytymään mullaksi. Osan jätämme suoraan viljelypenkkeihin maatumaan. Haravoimme lähinnä kulkuväyliltä ja muuten jätämme lehdet suoraan hajottajien ruuaksi. Moni kuitenkin mielellään pitää pihansa kokonaan haravoituna. Haravointijäte on arvotavaraa, jota kannattaa mahdollisuuksien mukaan varastoida katoksen alla ja hyödyntää seuraavana vuonna. Kesällä puutarhasta saadaan paljon typpipitoista vihreää ainesta ja haravointijäte toimii kompostissa tasapainottavana hiilipitoisena aineksena.
Maan kätköissä tapahtuu
Vaikka meille siis koittaa lepo, kaikki puutarhassa eivät lepää talvisaikaan. Maan kätköissä hommiaan jatkavat lukemattomat pieneliöt, jotka muuttavat lehtikariketta, juuria ja muuta ainesta muhevaksi mullaksi. Jätämme yksivuotisten kasvien juuret viljelypenkkeihin ruuaksi maaperän bakteereille ja sienille. Ne taas toimivat ravintona alkueliöille, sukkulamadoille ja niveljalkaisille, jotka taas ruokkivat isompiaan, kuten kastelieroja, punkkeja ja hämähäkkejä, jotka taas ruokkivat isompiaan, jne.
Jari-myrsky koetteli pahasti pihamme suojan antajaa eli tsaarinaikaista tammea, mutta kyllä se tästäkin vielä selviää
Valkosipulit maahan ennen routaa
Istutimme valkosipulit ennen lumen tuloa, jotta ne ehtivät juurtua ennen mahdollista routaa. Näin ne pääsevät varhain keväällä puskemaan ylös maasta. Valkosipulien kanssa saa olla vähän tarkkana. Ei pidä olla enää liian lämmintä, jotta ne eivät lähde kasvamaan pimeyttä vasten, mutta ei myöskään liian kylmää, jotta ne ehtivät hyvin juurtua selvitäkseen talven pakkasista tai vesikeleistä. Käytämme pudonneita puun lehtiä valkosipulipenkkien kattamiseen. Lehtikerros saa olla useamman sentin paksuinen.
Katekerros suojaa valkosipuleita talven ajan
Pakurichai evääksi syksyiselle metsäretkelle tai sohvan nurkassa nautiskeltavaksi
Oletko saanut käsiisi pakuria ja tehnyt siitä teetä? Mielestäni pakuri sopii kaikkein parhaiten suomalaiseen versioon perinteisestä intialaisesta chai-juomasta. Chai-juomassa pakurin oma maku jalostuu todella herkulliseksi yhdessä jouluisten mausteiden ja kauramaidon kanssa.
- Jos sinulla on varastossa kuivattuja pakurin palasia, keittele niistä hissukseen liedellä tummaa ja maistuvaa pakuriteetä. Kannattaa keitellä useampi litra kerralla ja parikin tuntia alhaisella lämmöllä. Ekokaupoista voi myös ostaa tähän juomaan sopivaa pakurijauhetta, jota ei tarvitse keitellä niin kauaa. Pakurin keräämiseen luonnosta pitää olla maanomistajan lupa.
- Kun pakuritee on valmista, uuta siihen omaan makuusi sopivia chai-mausteita. Mielestäni paras on neilikan, kanelin, kardemumman ja maustepippurin yhdistelmä. Lisää teehen myös runsaasti hunajaa tai sokeria, juoma saa olla hiukan makeaa. Lämmitä sekaan vielä kauramaitoa tai vastaavaa, sitä saa tulla ihan runsaasti eli noin saman verran kuin maustettua pakuriteetä.
- Pakkaa kuuma juoma mukaan termariin syksyistä metsäretkeä varten, tai käperry hyvän kirjan kanssa sohvan nurkkaan nauttimaan hiljaisuudesta!
Viikon laji -nettisarjassa lisää tietoa pakurista.