1970-luvun lopulla moni nuori kuului koulun luontokerhoon. Vuosien saatossa koulujen luontokerhotoiminta hiipui lähes olemattomiin. Nyt luontokerhoilu on nousemassa uuteen kukoistukseen.
Ilmaston kuumenemisen ja luontokadon ikeessä hyvin konkreettinen toivoa ja tulevaisuuden uskoa lisäävä avaus on Luonnonmetsä-työryhmän raportti kansallispuistoverkoston kehittämiseksi.
On järkeenkäypää, että aistiessaan ympäristöolojen muutoksen mikrolevä reagoi ja pyrkii heti sopeutumaan. ”Alkeellinen” levä toimiikin monimutkaisessa tilanteessa fiksummin kuin me ihmiset. Olemmeko me yhtä hyvin sopeutuneet ilmaston kuumenemiseen ja torjuneet sitä kaikin mahdollisin keinoin?
Kesäyössä vilahtaa valkoisia viestejä siellä täällä: valkohäntäkauriin hännässä, ilveksen, ja rusakon korvissa ja hännässä, mäyrän korvissa ja naamassa, ketun hännänpäässä. Valkoinen varoittaa ja houkuttelee lajitovereita tai auttaa poikasia seuraamaan emojaan.
Luontoon karanneista puutarhakasveista on nopeasti tullut kasvava uhka alkuperäislajistollemme. Irti päästyään haitalliset vieraslajikasvit muokkaavat maisemaa, ravintoketjuja ja eliölajistoa.
On ihmeellistä, miten väkevästi lintujen laulu luo tunnelmaa, joka usein tuntuu sopivan täydellisesti hetkeen ja paikkaan. Onko sittenkin niin, että sovitamme lintujen lauluun omia tunnetilojamme? Olenko tänään peiponpirteällä tuulella, vaiko pajulinnun alakulon alhossa?
Vaikuttaa siltä, ettei hallitus edes tosissaan tavoittele hiilinielujen kasvua, vaan kuvittelee ohittavansa koko ongelman turboahdetun metsätalouden ja teknisten nielujen avulla.
