Männynkäpykoisan toukan ravintoa ovat kuusenkäpyjen solukko sekä siemenet. Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.
Jo vuodesta 1993 yhtämittaisesti jatkuneessa yöperhosseurannassa on kerätty mittava ja arvokas aineisto, johon on tallentunut Suomen yöperhoslajiston valtava muutos viime vuosikymmeninä. Siitä on kuitenkin vielä toistaiseksi tehty yllättävän vähän laajempia tieteellisiä analyysejä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista perhoskantoihin.
Täydellinen muodonmuutos oli evoluution suuri harppaus. Perhosen nousu siivilleen on kiehtonut tutkijoita jo vuosisatoja, mutta hyönteiset eivät ole vieläkään paljastaneet kaikkia salaisuuksiaan.
Nyt lentelee tutun sitruunaperhosen keskikesän kanta iloisesti niityillä. Keväällä sitruunaperhosia hieman kaipasin, minusta niitä ei ollut kovin paljon, nyt on paremmin.
Vuoden 2014 Ympäristöpalkinnon sai professori Tari Haahtela luonnon monimuotoisuuden ja terveyden välisen yhteyden osoittamisesta ja tuomisesta tietoisuuteen. Lue Tari Haahtelan haastattelu vuodelta 2011. Tari Haahtela 64, Helsinki Helsingin yliopiston kliinisen allergologian professori, Meilahden iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri sekä metsien ympäristösertifiointia hallinnoivan Forest Stewardship Council -järjestön (FSC) Suomen osaston puheenjohtaja.
