81/100

Koreasti pukeutunut närhi lienee saanut vanhan kansan käyttämän nimensä ”paskonärhi” vierailuistaan ruokailemassa pihanlaidan avoimilla tunkioilla – ennen kompostiaikaa!

Mutta kaunis närhi on. Tiilenpunaiset rinta, vatsa ja yläselkä sekä taivaan sini-musta-valkoinen siipi! Kirkkaanvalkoinen loistaa pyrstön tyvestä varsinkin lennossa. Pään värikuviot ja silmämeikki ovat hillityn moninaiset. Närhen lento itsessään on hieman horjakkaa. Ääni on paha rääkäisy. Närhi on varislintu.

Luonteeltaan närhi on valpas ja tarkka. Pesimäaikana se kuin katoaa. Joskus, varsinkin syksyllä närhi voi tulla pihalle, talvella uskaltautua myös lintulaudalle metsänlaidassa. Välillä alkusyksystä närhi innostuu vaeltamaan sankoin joukoin. Mutta talvenkin se pärjää syvällä metsässä – varmasti paljolti hyvän talvivarastointinsa turvin. Muun muassa tammenterhoja – siellä missä niitä on tarjolla – se kerää syksyllä ahkerasti piiloihinsa. Tänä vuonna terhotkin tuntuvat olevan vähissä.

Kun talviruokintapaikan perustaa metsään jo lokakuun alussa ja ”tuhlaa” vähän maapähkinöihinkin, närhi ilmestyy todennäköisesti apajalle, ehkä pari kolmekin. Äänekäs rääkäisy paljastaa lähestyvän, muuten varovaisen närhen. Sillä on kuitenkin myös jänniä soinnikkaita ääniä ja se matkii erittäin taitavasti. Närhellä on syksyllä kova tahti napata pähkinöitä nokkaansa ja piilotella ne sopiviin paikkoihin talven varalle ja palata pian hakemaan lisää. Närhelle kannattaa myös kerätä terhoja tilaisuuden tullen. Kätköillä on iso merkitys närhen menestykselle talven yli.”

 

Närhen pyrstön tyven valkoinen näkyy lennossa niin ylä- kuin alapuoleltakin.

närhi