Suurimmat maa-ampiaispesät Suomessa ovat olleet puoli metriä leveitä.
Kuva: Shutterstock
Teksti: Juho Paukkunen
Julkaisemme joka numeron yhteydessä yhden extravastauksen vain digitilaajille.
Maa-ampiaiset kiinnostavat, joten niistä olisi hienoa saada enemmän faktatietoa. Onko niin, että syksyllä kuolevat kaikki muut kuin kuningatar? Pysyykö pesä samassa paikassa seuraavanakin vuonna? Kuinka isoja pesät ovat? Miten ne rakentuvat? Miten ampiaiset valitsevat pesäpaikan?
Maa-ampiaisilla tarkoitetaan yleensä maassa pesiviä yhteiskunta-ampiaisia, joista yleisin on piha-ampiainen (Vespula vulgaris). Muista yhteiskunta-ampiaisista saksanampiainen (Vespula saxonica) ja puna-ampiainen (Vespula rufa) pesivät useimmiten maassa ja myös herhiläinen (Vespa crabro) ja norjanampiainen (Dolichovespula norwegica) voivat joskus pesiä maassa. Erakkoampiaisiin kuuluu myös monia maassa pesiviä lajeja.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.