Suomen ja Venäjän rajalle suunniteltavat ja mahdollisesti rakennettavat uudet raja-aidat olisivat julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan aluksi mahdollisesti noin 200 kilometrin mittaisia. Ne sijoittuisivat nykyisten raja–asemien läheisyyteen tai muuten todennäköisille, laittoman rajanylityksen mahdollistamille alueille.

Suomen sisäministeri ja entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen sanoo Suomen Luonnolle, että rajaesteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös villieläinten liikkumismahdollisuudet.

”Mahdollinen raja-aita koskisi joitain osia itärajaa. Koko rajaa aitaaminen ei koske. Lyhyemmätkin pätkät voivat kuitenkin olla haitallisia eläinpopulaatioille ja siksi luontonäkökulmaa ei voi sivuuttaa”, ministeri Krista Mikkonen.

Viime vuosina Eurooppaan on rakennettu ja suunnitteilla satoja kilometrejä uusia raja-aitoja hallitsemattomien siirtolaisuuden ja afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Nämä raja-aidat voivat tutkijoiden mukaan haitata pahastikin etenkin hirvi- ja petoeläinten luonnollisia kulkureittejä. Samalla geenivaihto vaikeutuu ja kannat eriytyvät perinnöllisesti.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola sanoo, että uusien raja-aitojen vaikutus määräytyy paljolti niiden rakenteesta ja pituudesta.

”Esimerkiksi sudet osaavat kyllä aika hyvin kiertää aitoja. Ne voivat kulkea aitojen viertä pitkiäkin matkoja ja livahtavat sitten rajan taakse löytämistään aukoista tai aidan loppuessa”.

Luken tutkimusten mukaan aidat eivät pidättele myöskään tehokkaasti villisikoja, sillä ne pääsevät Suomeen siltojen, teiden, rautateiden ja vesistöjen kautta. Hirvieläimille, kuten metsäpeuroille, uudet aidat ovat paljon suurempi ongelma. Pahimmillaan aidat voivat vaikuttaa koko Fennoskandian eläimistöön ja Suomen monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseen.