”Hyvin – ja huomenna”, tokaisi kehittämispäällikkö Pekka Peura Levón-instituutista, kun juontaja Nicke Lignell kyseli, että miten ja milloin voidaan toteuttaa seuraavat 5000 energiaomavaraista kylää. ”Tiedämme, että tämä on mahdollista, kyse on siitä haluammeko. Se ei tosin onnistu yön yli eikä varsinkaan nukkumalla, se vaatii kovaa työtä”, Peura jatkoi.

Tämä episodi näyteltiin suuren yleisön edessä Maaseutugaalassa Lahdessa viime kuun lopulla (29.10.2014). Gaala oli koolla palkitsemassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman parhaat käytännöt ja hankkeet kaudelta 2007–2013. Ympäristö ja ilmasto sarjan parhaaksi hankkeeksi valittiin Vaasan yliopiston Levón-instituutin Energiakylä. Hanke sai kunniakirjan lisäksi vaasalaisen kuvanveistäjän Tuula Ylivinkan Näkijän pallo -teoksen.

Gaalan taustavoimissa olivat Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Maaseutuvirasto Mavi.

Energiakylä hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää energiaomavaraisuutta pienillä alueilla, kylissä. Kaiken perusta on oman alueen omat uusiutuvat energiavarat, joilla suomalainen maaseutu voisi hyvin olla omavarainen ja jopa tuottaa energiaa muillekin. Hankkeessa on ollut mukana 14 kylää, tosin laihialaiset olivat niin nuukia, että homma tyssäsi lähtötietojen puutteeseen. Lopulta energiaomavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma laaditaan 13 kylälle. Toteuttaminen jää kylien omille harteille.

Mukana olevat kylät sijaitsevat Pohjanmaalla ja ne ovat Hoisko, Ilvesjoki, Jepua, Karijoki, Komossa, Ruona, Leskelän puutarhakylä, Närvijoki, Pensala, Perho, Sauvonmäki, Ullava, Ylihärmä ja Ysikylät.

Kylissä kaavaillaan energiaomavaraisuutta etenkin puulla mutta myös esimerkiksi biokaasulla ja tuulivoimalla. Jepua on jo perustanut oman biokaasulaitoksensa.

Laskelmat ja konkreettiset suunnitelmat ovat osoittaneet, että energiaomavaraisuus on mahdollista. Odotamme jännittyneinä kuinka suunnitelmien toteuttaminen etenee.