Georetkivinkki: Yksi maamme suurimmista hiidenkirnuista lymyää Mikkelin kaupungin kupeessa
Kuva: Tuomo Kesäläinen.
Georetkivinkki
Retkisarjassa tutustutaan maamme geologisiin luontokohteisiin ja niiden synnyinhistoriaan.
Yksi maamme suurimmista hiidenkirnuista lymyää aivan Mikkelin kaupungin kupeessa Pursialassa. Pursialan hiidenkirnun halkaisija on kahdesta kolmeen metriin ja syvyyttä sillä on kahdeksan metriä.
Pursialan hiidenkirnu syntyi yli 10 tuhatta vuotta sitten
Hiidenkirnu muodostui jääkauden myllerryksissä noin 11 400 vuotta sitten. Kivet uursivat sen jäätikköjokitunnelissa virranneiden sulamisvesien voimalla migmatiitti- eli seoskivikallioon. Se koostuu kahdesta kivilajista, kiillegneissistä sekä graniitista.
Kirnun lisäksi on löydetty myös sen uurtaneita kiviä, joista osa on kahta tai useampaa kivilajia sisältäviä kiviä ja osa taas yhtä kivilajia, kuten esimerkiksi tummaa ja karkearakeista gabroa. Jääkauden jäljet näkyvät myös kallioon porautuneina uurteina, jotka paljastavat yli kulkeneen jäätikön kulkusuunnan.
Hiidenkirnut – jättiläisten astioita?
Kallioon kovertuneen hiidenkirnun nimitys juontaa juurensa muinaissuomalaiseen uskomukseen. Ennen kirnujen tieteellistä selitystä uskottiin, että hiidet eli jättiläiset olivat kovertaneet kolon ja käyttivät niitä astioina.
Pursialan hiidenkirnu on yksi Saimaa Geoparkin 65 nähtävyydestä, jotka paljastavat Suomen suurimman järven jälkipolville säilyneitä muinaisia merkkejä, kuten harjuja, siirtolohkareita ja muinaisrantoja. Saimaa Geopark ulottuu Mikkelin lisäksi kahdeksaan kuntaan.
Lisää vinkkejä lähimatkailuun!
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.