Hangon Syndalenissa tänään syttynyt metsäpalo voi olla luonnon suhteen myös hyödyksi.
Hangon metsapalo 26.7.2017. Kuva Antti Halkka
Teksti: Antti Halkka
Hangon Syndalenissa syttyi tänään armeijan harjoitusalueella usean hehtaarin metsäpalo (täydennys klo 20: palanut maastoalue on pelastuslaitoksen mukaan jo sata hehtaaria). Palon savut näkyvät myös päivän Modis-satelliittikuvassa. Satuin olemaan Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla, ja seurasin iltapäivällä sammutustöitä hetken mereltä.
Paloa oli sammuttamassa myös Rajavartiolaitoksen Super-Puma. OH-HVG haki merivettä entisen Koverharin terästehtaan sataman paikkeilta. Kopteri on vanhoja Super-Pumia ja oli 1994 Estonia-pelastustyön eniten ihmishenkiä pelastanut kopteri, joka pystyi viemään pelastettuja onnistuneesti autolautoille.
Metsäpalot ovat olleet varsinkin männiköissä aiemmin tavallisia ja paloalueille on kehittynyt niistä riippuvainen hyönteislajisto. Asiantuntijat ovatkin pitäneet Puolustusvoimain toiminnan Syndalenissa synnyttämiä paloja luonnon kannalta myös myönteisinä. Toki palo myös hävittää luontoa, mutta esimerkiksi useimpien lintujen pesäpoikasvaihe on nyt elokuun lähestyessä ohi.
Antti Halkka
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista. Halkka on koulutukseltaan ekologi (FT).
Tiesitkö, että Hangossa on linnunpönttötehdas? Se ei kuitenkaan ole kaupallinen tehdas ja oikeastaan nimityskin saattaa olla hieman harhaanjohtava. Kyseessä on Hangon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, jonka ohjaajana toimii Tom Lindgren. Ryhmäläiset ovat vaikeasti työllistettäviä ja pitkäaikaistyöttömiä. He ovat tulleet ryhmään sosiaalipalveluiden kautta.
Paleoekologi Niina Kuosmanen lähti Vienan Karjalan ikimetsiin keräämään tietoja pohjoisten havumetsien luontaisesta palohistoriasta. Ilmastonmuutoksen tuoma kuivuus voi lisätä metsäpaloja, joten on entistä tärkeämpi tietää, millaisia ne ovat ennen olleet.