Asunnon ikkunalta voi keskellä talvea löytyä parin sentin kokoinen punaruskea hyönteinen. Usein kyseessä on talvehtimispaikastaan eksynyt harsokorentoihin kuuluva pihakorento (Chrysoperla carnea). Jos tarttuu taitetun sanomalehden sijaan suurennuslasiin ja katsoo olentoa lähempää, voi sen kauneuden todeta – läpikuultavissa siivissä risteilee yksityiskohtainen kuviointi ja suuret silmät ovat melkein yliluonnollisen metallinkiiltoiset.

Harsokorentojen toukat ovat erikoistuneet pienten ja heikkojen kiusaamiseen. Ruokalistaan kuuluvat esimerkiksi kirvat, ripsiäiset ja punkit, jotka tekevät tuhojaan puutarhoissa ja viljelyksillä. Harsokorennot ovat siis ihmisen kannalta mukavia otuksia ja niitä käytetään monissa maissa biologisessa tuholaistorjunnassa. Hyönteiset voidaan kuljettaa kohteisiin vain munina, koska toukkien välinen kannibalismi on niin yleistä.

Harsokorentojen soidinmenot ovat mielenkiintoiset. Koiras värisyttää takaruumistaan, josta värinä kulkeutuu alustan kautta naaraan aistittavaksi. Naaras vastaa koiraalle värisyttämällä itseään. Duetto jatkuu aikansa ja muuttuu paritteluksi. Tietyt harsokorentolajit ovat ulkonäöltään käytännössä identtisiä, mutta ne voidaan tunnistaa luotettavasti soidinäänten taajuuksia tarkastelemalla.