Vuonna 2017 ilmestynyt Iskelmäkasvio paljastaa, kuinka suomalaisissa iskelmissä luonto ja etenkin kasvit ovat vahvasti esillä: Saat multa horsman, se rentun ruusu on...
Lavatanssit vuosimallia 1963. Kuva: Lehtikuva
Teksti: Johanna Mehtola
Suomalaisissa iskelmissä ovat luonto ja etenkin kasvit vahvasti esillä kuten lauluissa Metsäkukkia, Punaiset lehdet, Orvokkeja äidille, Aikaan sinikellojen, Rentun ruusu… Satu Laatikaisen, Jukka Laineen ja Henry Väreen laatima Iskelmäkasvio (Metsäkustannus 2017) kertoo iskelmän ystäville, millaiset kasvit kätkeytyvät ikivihreiden ja tuoreiden iskelmien taustalle.
Tässä poimintoja kappaleista, joita Iskelmäkasviossa esitellään. Ei muuta kuin tanssimaan!
Lue lisää Iskelmäkasviosta 8. kesäkuuta ilmestyvästä Suomen Luonnon kesälukupaketista.
Täältä löydät Iskelmäkasvion Spotifyssä, eli kahdeksan tuntia suomalaista kasvipitoista iskelmää:
Johanna Mehtola
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Kun Kalevala ja Kanteletar oli julkaistu, kun Lönnrot paneutui kehittämään suomenkielisiä kasvitieteellisiä termejä. Kehittämillään termeillä Lönnrot halusi tavoittaa nimenomaan rahvaan, eikä useimmilla tieteilijöillä ollut mitään sitä vastaan, kunhan suomea ja rahvasta ei tungettu yliopistoihin. Lue tai kuuntele kolumni!
Mitä eliölajeja elää lähiluonnossa? Topi Linjama pyrki löytämään ja määrittämään vuoden aikana tuhat eliölajia. Kuinka haaste onnistui ja miten se muutti hänen luontosuhdettaan?
