Itäisen Suomenlahden kansallispuisto: Sata saarta ja luotoa
Sata saarta ja luotoa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluu noin sata ulkosaariston saarta ja luotoa. Saarten luonto on pääasiassa karua, mutta esimerkiksi Ulko-Tammiossa on rehevää lehtomaisuuttakin.
Kuva: Metsähallitus/Jussi Sutela
Kesällä suomalaiset hakeutuvat vesien äärelle. Jos oma mökkiranta on koluttu tai sitä ei ole, monet kansallispuistomme tarjoavat hienoja retkipaikkoja.
Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluu noin sata ulkosaariston saarta ja luotoa. Saarten luonto on pääasiassa karua, mutta esimerkiksi Ulko-Tammiossa on rehevää lehtomaisuuttakin.
Ulko-Tammioon pääsee vuoroveneellä. Kesäheinäkuun viikonloppuina saarella on vuoroveneen saavuttua opastettu kierros. Myös aivan puiston kupeessa sijaitseviin Tammioon, Kaunissaareen ja Haapasaareen pääsee vuoroaluksilla. Ne liikennöivät Kotkan Sapokasta ja Haminan Tervasaaresta.
Taiteilijoiden teoksiinsa ikuistama erämaajärvi oli 1970-luvulle tultaessa ihmistoiminnan seurauksena lähes kuollut. Alue kunnostettiin ja nyt Tuusulanjärvi on hieno luontokohde ja lähivirkistysalue puhtainen vesineen ja lintukosteikkoineen.
Retki Pisan luonnonsuojelualueelle vei luontovalokuvaaja Merja Paakkasen tutkimusmatkalle vanhan metsän, mielenkiintoisen geologian ja historian äärelle. Lue tai kuuntele artikkeli.
Vähäluminen talvi luo mainiot puitteet polkujuoksulenkille Repoveden kansallispuistossa. Alueen korkeuserot ja vaihtelevat polut varmistavat, että kaiken tasoiset juoksijat löytävät mieleisensä. Repovedellä riittää mäkiä kivuttaviksi, mutta hengitystä voi tasata sykähdyttävän jylhissä maisemissa. Talviaikaan kansallispuistossa saa taivaltaa rauhassa, ja reittejä ja näkemistä riittää moneksi päiväksi.
