Itäisen Suomenlahden kansallispuisto: Sata saarta ja luotoa
Sata saarta ja luotoa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluu noin sata ulkosaariston saarta ja luotoa. Saarten luonto on pääasiassa karua, mutta esimerkiksi Ulko-Tammiossa on rehevää lehtomaisuuttakin.
Kuva: Metsähallitus/Jussi Sutela
Kesällä suomalaiset hakeutuvat vesien äärelle. Jos oma mökkiranta on koluttu tai sitä ei ole, monet kansallispuistomme tarjoavat hienoja retkipaikkoja.
Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluu noin sata ulkosaariston saarta ja luotoa. Saarten luonto on pääasiassa karua, mutta esimerkiksi Ulko-Tammiossa on rehevää lehtomaisuuttakin.
Ulko-Tammioon pääsee vuoroveneellä. Kesäheinäkuun viikonloppuina saarella on vuoroveneen saavuttua opastettu kierros. Myös aivan puiston kupeessa sijaitseviin Tammioon, Kaunissaareen ja Haapasaareen pääsee vuoroaluksilla. Ne liikennöivät Kotkan Sapokasta ja Haminan Tervasaaresta.
Vähäluminen talvi luo mainiot puitteet polkujuoksulenkille Repoveden kansallispuistossa. Alueen korkeuserot ja vaihtelevat polut varmistavat, että kaiken tasoiset juoksijat löytävät mieleisensä. Repovedellä riittää mäkiä kivuttaviksi, mutta hengitystä voi tasata sykähdyttävän jylhissä maisemissa. Talviaikaan kansallispuistossa saa taivaltaa rauhassa, ja reittejä ja näkemistä riittää moneksi päiväksi.
Satakunnan Pyhäjärven eteläpuolella on Kurjenrahkan kansallispuisto, ja myös Vaskijärven luonnonpuisto. Lakialoite Lounaismaan kansallispuistosta liittää nämä kaksi puistoa sekä alueen pienemmät suojelualueet yhdeksi kokonaisuudeksi.
Retkeily pienten lasten kanssa on antoisaa, mutta talvella myös haastavaa, muistaa kokemuksestaan Hanne Valtari. Nyt hän lähti konkariretkeilijä Susanna Ylisen kanssa metsään selvittääkseen onnistuneen perhetalviretken salaisuudet.
