Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja BirdLife International julkaisivat lokakuun lopussa päivityksiä lajien uhanalaisuusarviointeihin. Ne paljastivat, että esimerkiksi monilla kahlaajilla ja eurooppalaisella siilillä ei mene hyvin.

Jänkäsirriäisille Suomi on avainasemassa

Jänkäsirriäinen tippui tuoreessa arviossa maailmanlaajuisesti uhanalaisten joukkoon, sillä sen kanta on pienentynyt kolmanneksella vuodesta 2010 nykypäivään tultaessa. Laji on Suomessa kärsinyt muun muassa soiden ojituksista.

Jänkäsirriäisiä pesii Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän avosoilla.

Suomella on erityisvastuu jänkäsirriäisten säilymisestä, sillä maailman jänkäsirriäisistä yli kolmasosa ja Euroopan jänkäsirriäisistä 75 prosenttia pesii Suomessa.

Kaiken kaikkiaan uhanalaisten tai silmälläpidettävien joukkoon joutui neljätoista uutta kahlaajalajia. Muun muassa karikukkojen, suosirrien, tundrakurmitsojen ja kuovisirrien tilanne on maailmanlaajuisesti huonontunut.

Euroopan siilit hupenevat

IUCN:n mukaan myös eurooppalainen siili on vähentynyt merkittävästi, ja sen vuoksi lajin maailmanlaajuinen luokitus muuttui elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Siilien määrä on pudonnut ainakin puoleen muun muassa Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa.

Suomen siilien tilanne on viimeksi arvioitu kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2019. Tuolloin siili oli täällä vielä elinvoimainen.

Lue lisää Suomen suomalaisimmasta lintulajista: Laulujoutsen, kurki ja etenkin pieni kahlaajalintu valitsivat Suomen suosikikseen – puolet maailman jänkäsirriäisistä voi olla Suomessa