Metsähallituksen Luontopalveluille esitetyt kovat budjettileikkaukset pelottavat henkilökuntaa ja suomalaisia luonnonystäviä. Ne uhkaavat esimerkiksi kansallispuistojen hoitoa ja koko sitä laajaa uhanalaisten lajien suojelu- ja hoitotyötä, josta Luontopalvelut nykyisin vastaa.

Valtion luonnonsuojelualueet ja lajeista esimerkiksi naali, saimaannorppa ja maakotka ovat Luontopalvelujen vastuulla. Luontopalvelujen hoidossa on lukematon määrä taukopaikkoja, pitkospuita ja muita palvelurakenteita. Se on luonnon ennallistamisen kärkitekijä maassamme.

Metsähallituksen Luontopalveluissa työskentelee tällä hetkellä noin 350 vakinaista työntekijää. Vakituisesta henkilökunnasta esitetään irtisanottaviksi 55 työntekijää. Lisäksi määräaikaisia työntekijöitä on ollut yli sata, jotka ovat kaikki nyt enemmän tai vähemmän vaarassa menettää työpaikkansa.

Metsähallituksen Ylempien toimihenkilöiden YTN:n pääluottamusmies Pertti Itkonen on viime viikkoina istunut tiuhaan Metsähallituksen Luontopalveluiden muutosneuvotteluissa. Niissä olisi tarpeen saada selvyys, miten ensi vuoden budjettiin kaavailtu 11 miljoonan euron budjettivähennys Luontopalveluiden toiminnassa kohdistetaan ja mihin toimintoihin se vaikuttaa eniten.

”Luontopalveluiden kokonaisbudjetti tälle vuodelle on 82 miljoonaa euroa, josta siis pitäisi saada nyt pois 11 miljoonaa euroa”, Itkonen sanoo.

”Kaikkia nykyisiä toimintoja ei kaavaillulla budjetilla pystytä mitenkään hoitamaan entisen malliin. Jos joudumme luopumaan lähes kaikista määräaikaisista työntekijöistä ja osaa vakituisesta henkilökunnastakin uhkaa irtisanominen, se näkyy väistämättä työmme sisällössä.”

”Ensi vuoden budjetissa on vielä joitain edellisistä vuosista siirtyviä määrärahoja muun muassa eräisiin rakennushankkeisiin, mutta ne sisältyvät edellä mainittuihin lukuihin, eivätkä muuta kokonaiskuvaa.”

Palvelurakenteiden purku vasta alkua

Julkisuudessa on puhuttu, että jopa kolmannes nykyisestä ja vähiten käytetystä palvelurakenteesta joudutaan purkamaan, sillä huoltoon ei riitä enää rahaa. Tämä tarkoittaa monilla luonnonsuojelu- ja virkistysalueilla olevien taukopaikkojen, telttailukatosten, käymälöiden ja tulipaikkojen purkamista, tai ylläpidon lopettamista.

Metsähallituksen tulipaikkojen puuhuolto turvaa myös suojelualueiden metsiä ilkivaltaiselta keräilyltä. Kuva Ismo Tuormaa

Näillä toimin leikataan kuitenkin vain miljoona euroa vaadittavasta yhteensä 11 miljoonan euron vähennystarpeesta.

Mitään listaa purettavista toiminnoista ei vielä ole tehty, mutta Suomen Luonnon eri lähteistä saamien arvausten mukaan rakenteiden purkamis- ja sulkemistoimet kohdistuisivat ennen kaikkea vähemmän käytetyille suojelu- ja virkistysalueille esimerkiksi Kainuussa ja eteläisessä Suomessa. Pohjoisessa näiden rakenteiden säilyttämistä puoltavat etelää enemmän matkailun tarpeet ja aluepoliittinen paine.

”Helmi- ja Metso-ohjelmat sen sijaan jatkuvat hallitusohjelman mukaisesti”, Pertti Itkonen sanoo.

”Kuitenkin Metsähallituksen Luontopalveluilta vaadittavat säästöt kiristyvät saatujen tietojen mukaan edelleen jatkossa, joten niidenkään rahoituksen suuruudesta tulevaisuudessa ei ole vielä tietoa.”

Pertti Itkosen mukaan budjettileikkauksiin liittyvät muutosneuvottelut pitäisi saada päätökseen lähiaikoina.

Johdon toiminnalle kritiikkiä

Jo ennen tämän syksyn kohua Metsähallituksen Luontopalveluiden budjettileikkauksista Luontopalveluista on kantautunut viestejä, joiden mukaan luonnonsuojelutehtävät ovat laitoksen sisällä hiljalleen joutuneet alistettuun ja väheksyttyyn asemaan aiempaan verrattuna. Tämä saattaa nyt korostua, kun valitaan vähennyskohteita.

Pitkäaikaisten entisten ja nykyisten työntekijöiden mukaan muun muassa pitkään jatkunut luonnonsuojelualueiden perustutkimus ja seuranta uhkaa loppua, jolloin menetetään arvokasta tietoa ja pitkät aikasarjat.

Tieteellisen hyödyn lisäksi näin menetetään työntekijöiden mielestä myös perustietoa luonnon monimuotoisuudesta, sen suojelusta ja tehtyjen toimien vaikutuksista.

”Eräät suojelualueilla ja kansallispuistossa tehdyt lajiseurannat, jotka aloitettiin jo 1980-luvulla, loppuvat nyt ja tieto menetetään”, sanoo eräs Luontopalveluiden nykyisen linjan kritisoijista, hiljan eläkkeelle jäänyt suojelubiologi ja entinen puistonjohtaja ja aluepäällikkö Erkki Virolainen.

Hän ihmettelee linjaa, jonka mukaan vakituisista ja määräaikaisista työntekijöistä pyritään pääsemään eroon ja suuntaamaan Luontopalveluiden toimintaa yhä enemmän ostopalveluiden varaan. Näin ei Virolaisen mukaan päästä kuitenkaan yhtä hyvään lopputulokseen kuin koulutettuja ja kokeneita työntekijöitä käyttämällä. Lisäksi ostopalvelut voivat tulla kalliiksi, vaativat valvontaa, ja Metsähallituksen sisäinen tietotaito häviää.

Myös Metsähallituksen Luontopalvelujen merkitys luontotiedon välittäjänä on ehkä laskussa.

”Luontopalveluiden uuden johdon tavoitteena on lisäksi jo pitemmän aikaa ollut päästä eroon myös kaikista Etelä-Suomen luontokeskuksista, eli lopettaa tai ulkoistaa niiden ja asiakaspalvelun toiminta”, hän sanoo.

”Niillä on kuitenkin suuri merkitys luontokasvatuksessa ja matkailukohteina.”

”Hämeen luontokeskus, Sinisimpukka ja Tammisaaren luontokeskus lakkautettiin, Haltian toiminnat ja Seitsemisen luontokeskus ulkoistettiin”, Virolainen luettelee.

Virolaisella ei ole hyvää sanottavaa myöskään Luontopalvelujen johtamisesta tai ilmapiiristä, jolla muutosneuvotteluja nyt käydään.

”Tapa, millä henkilöstöä on johdettu, on ollut kaikkiaan pelolla johtamista ja aika tylyä”, hän toteaa.

”Ennen esimerkiksi YT-neuvotteluissa neuvoteltiin yhdessä tavoista saada säästöjä, ja näin päädyttiin yhteisesti hyväksyttyyn lopputulokseen. Nyt näin ei toimita, vaan sanellaan valmiiksi lopputulos. Syksyn henkilöstökyselyn tulokset olivat erittäin huonot.”

Erkki Virolainen sanoo, että valittu linja johtaa myös siihen, että nyt monet kynnelle kykenevät ja pätevät työntekijät suuntaavat hakemaan työpaikkaa muualta ympäristöhallinnosta.

”Moni on lähtenyt heti, kun on saanut paikan.”

Metsähallituksen työntekijä pitkospuilla. Kuva Ismo Tuormaa

Entistä isompi osuus konsernihallintoon?

Virolainen sanoo myös, että on kummallista, että Luontopalvelut maksaa nykyisin aiempaa isompaa siivua koko Metsähallituksen konsernin rahoituksesta, kun asian pitäisi olla juuri toisinpäin luontokadon ja lisääntyvän luonnon ennallistamisen paineissa.

Myös yhteistyö muiden ympäristötoimijoiden kuten ELY-keskusten, Luken ja Syken ja yliopistojen kanssa on kritisoijien mukaan nyt vaarassa samalla, kun jo toteutettujen luonnonhoitotoimien vaikutusten arviointi vie paljon aikaa.

”Ja miten käy jatkossa uhanalaisten lajien kuten maakotkan muuttohaukan ja monien muiden lajien seurannan”, Virolainen kysyy.

Luontopalvelujohtaja vastaa kritiikkiin

Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson sanoo, ettei hän tunnista esitettyä kritiikkiä luonnonsuojelun alasajosta Luontopalveluissa, vaikka ymmärtääkin työntekijöiden tunteet säästöjen paineissa.

”Meillä on ollut töissä päättyvän lisärahoituksen ansiosta myös paljon määräaikaisia ja on totta, että vaadittu tuottavuuden kasvu ja budjettisäästöt osuvat etenkin heihin. Työntekijöiden tarve ei kuitenkaan katoa mihinkään ja tämä on haaste.”

Janssonin mukaan työntekijöiden tunteet ovat ”aitoja ja oikeutettuja”, mutta korostaa, että organisaation ja budjettileikkausten vaatimat muutostyöt ovat vasta alkuvaiheessa.

”Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. ”

Luonnonsuojelulla ei ole Luontopalveluissa hänen mielestään myöskään ”pyyhitty pöytää”, vaan luonnonsuojelu on yhä keskiössä ja nähty tärkeäksi.

”Edelleen päätavoitteemme on luonnonsuojelu, vaikka kaikkea ei ole pystyttykään tekemään. Joissakin töissä on myös uudistamisen tarvetta. Tässä budjettitilanteessa täytyy priorisoida”, hän sanoo.

Kritiikin mukaan myös suuret EU:n Life-hankkeet uhkaavat loppua, sillä uusia hankkeita viritellään ja haetaan niukasti. Luonnonsuojelujohtaja Henrik Jansson myöntää, että Life-hankkeita haetaan nyt aiempaa vähemmän, sillä myös niihin on saatava kasaan omarahoitusosuus.

Luontopalvelujen budjettileikkaus on vielä vailla eduskunnan päätöstä. Leikkauksen kohtuullistaminen on mahdollista, jos valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto päättää näin esittää. Jaoston puheenjohtaja on Pia Viitanen (sd.).

–