Kattohaikarat näyttävät niittävän mainetta missä liikkuvatkin. Kun vastikään selvittiin Suomen ensimmäisestä onnistuneesta pesinnästä Varsinais-Suomen Koski TL:ssä ja poikasten, Kintun ja Kontin värikkäistä vaiheista, niin laji kohautti jälleen.

Marraskuun alussa Keski-Suomen Pihtiputaalle asettui etelästä tullut muuttovireensä kadottanut kattohaikara, joka ristittiin Jopeksi. Suomen ensimmäinen talvehtimista yrittävä yksilö on ollut todellinen yleisömagneetti ja median kiinnostuksen kohteena. Paikalla on vieraillut satoja haikaran ystäviä kaikkialta Suomesta.
 

Kuva: Jouni Tittonen

 
Pihtiputaan Kortteisentien naapurusto on pitänyt kattohaikarasta hyvää huolta. Loppusyksyn myyrät ovat vaihtuneet herrojen herkuiksi – hirvenlihaksi ja muikuiksi. Vaatelias alivuokralainen ei tyydy ihan mihin tahansa. Päivittäinen lämmin ateria katoaa ahnaasti Jopen kitaan Hytösen Pentin piharuokinnalla. Ylöspito on kuin viiden tähden hotellissa, sillä isossa astiassa tarjoillaan lisäksi lämmintä vettä, jotta voi puhdistaa nokkansa ja hörpätä nestettä ruokailun jälkeen. Luottavaisesti Joppe tulee jopa metrin päähän puheliaasta isännästä ja astelee arvokkaasti rapulle asti välillä yhdellä jalalla seisten ja höyheniään pörhistellen. Kuvaajaan lintu pitää kuitenkin jonkinlaisen turvavälin.

Uudenvuodenpäivään asti kymmenenkin asteen pakkasista huolimatta lintu on ollut ulkona. Se yöpyy noin parinsadan metrin päässä olevan männyn tukevalla oksalla. Aamulla Joppe on jo oven takana rapulla ruokaa kärkkymässä. Punainen tikarinokka ja pitkät jalat erottuvat lumista taustaa vasten hämärissä.

Aikuisen näköinen lintu voisi olla iältään vähintään kolmivuotias, jonka seikkailuretki venähti luultua pitempään. Jopen lajitoverit elelevät parasta aikaa lämpimässä jossakin päin Afrikkaa.

Kovat pakkaset ovat haaste linnulle. Isäntä onkin varautunut ottamaan Jopen tarvittaessa huostaan lämmitettävään navettaan. Mahdollisesta kiinniotosta ja rengastuksesta on myös keskusteltu.

Varhaisimmat kattohaikarat saapuvat Suomen etelärannikolle huhtikuussa. Nämä nokankalistajat ovat silloinkin vielä 450 kilometrin päässä Jopesta, joka ei ihan heti näe lajitovereitaan. Syksyllä Joppe vietti aikaansa pellolla joutsenten seurassa. Aika näyttää tuleeko haikarakarnevaaleille jatkoa.

Kuva: Jouni Tittonen

Kuvat ja teksti: Jouni Tittonen

kattohaikara

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!