UUTISET Itämeren saasteista ja rehevöitymisestä ovat seuranneet minua koko elämäni. Vaikka suojelutoimet ovat parantaneet tilannetta, työtä riittää. Kun luen jälleen lämpenevien talvien vaikutuksesta Itämereen, kuvittelen meren ihmishahmoon. Sen iho kimaltaa ja välkkyy, mutta siinä kelluu sinilevälauttoja. Kun meri vetää henkeä, sen keuhkot korisevat. Jää, jonka pitäisi peittää sitä, ajelehtii repaleisina lauttoina.

Jos Itämeri osaisi puhua, mitä se pyytäisi?

VUONNA 2017 Whanganui-joki Uudessa Seelannissa sai oikeushenkilön aseman. Joki voi siis vaatia oikeudessa korvauksia siihen kohdistetuista vahingoista – ihmisen edustamana. Lisäksi oikeushenkilön asema on myönnetty 2010-luvulla muun muassa Ganges-joelle Intiassa ja Äiti Maalle Bolivian perustuslaissa. Taustalla on paitsi ympäristöaktivismi, myös yhteys alkuperäiskansojen kulttuureihin ja oikeuksiin. Whanganui sai oikeushenkilön aseman osin siksi, että maorit pitävät jokea esivanhempanaan.

Suomessa ei tiettävästi toistaiseksi ole haettu oikeushenkilön asemaa luonnon osalle. Pidän sitä kuitenkin vain ajan kysymyksenä. Erityisen vahvat perusteet siihen olisi tilanteissa, joissa saamelaisten elämäntapa ja pyhät paikat ovat uhattuina.

Kun meri vetää henkeä, sen keuhkot korisevat.

AJATUS luonnon osien hahmottamisesta ihmispiirteisiksi olennoiksi tai jumaluuksiksi ei ole vieras suomalais–karjalaisessa kansanperinteessäkään. Muut elolliset ja ympäristö nähtiin siinä kanssaeläjinä, joiden kanssa neuvoteltiin ja joille tuotiin uhrilahjoja. Niiden läsnäolo oli itsestäänselvyys, mutta niiden suopeus ei ollut. Se vaati kunnioitusta ja vastavuoroisuutta.

OIKEUSHENKILÖN aseman myöntäminen luonnon osalle mahdollistaa pragmaattiset suojelutoimet, mutta metsän, meren tai tunturin ajatteleminen elävänä olentona auttaa meitä näkemään sen ainutlaatuisena, merkityksellisenä ja haavoittuvana: jonakin, mitä meillä ei ole oikeutta vahingoittaa vailla seurauksia.

Se ei ole liiallista inhimillistämistä. Se on paluu ajatukseen yhteydestä, jonka muistaminen on välttämätöntä selviytymiselle – niin oman lajimme kuin ympäröivän maailman.