Huomasin viime toukokuussa Puijonlaaksossa ison hyönteisen. Se ei liene ihan tavallinen kovakuoriainen.

Kovakuoriainen on suurin turilaslajimme kesä- eli kastanjaturilas (Melolontha hippocastani).

Aikuinen kuoriainen on melkoinen jötkäle, 20–25 milliä, ja selvästi myöhemmin keskikesällä lentävää juhannusturilasta (Amphimallon solstitiale) kookkaampi sekä punertavan ruskea. Sitä ei voi sekoittaa muihin meikäläisiin lajeihin.

Keski-Euroopassa esiintyy yleisenä hyvin samannäköinen saksanturilas (Melolontha melolontha), joka on Suomesta tavattu vain kulkeutuneena importtilajina. Tulevaisuus näyttää pääseekö laji leviämään meille etelästä, mitä lienee syytä hiukan pelätä, koska laji on puutarhoissa melkoinen riesa ja esiintynyt aikoinaan Ruotsissakin melkoisena maanvaivana.

Kastanjaturilaat lähtevät liikkeelle toisesta nimestään huolimatta jo loppukeväästä toukokuussa ja lentävät jopa heinäkuuhun alkuun saakka. Niitä saattaa nähdä joukoittain iltahämärissä parveilemassa pihamaalla esimerkiksi omenapuiden latvoissa. Hidas ja pörisevä lento kiinnittää helposti huomiota, jos turilaita on paljon.

Aikuiset turilaat elävä 5–7 viikkoa ja naaraat munivat 60–80 munaa syvälle maahan, missä toukat elävät 3–5 vuotta syöden kasvien juuria. Toukat koteloituvat 4–5 sentin jötkäleinä 20–100 sentin syvyyteen ja aikuiset kuoriutuvat jo syksyllä ja jäävät talvehtimaan maan sisään.

Kastanjaturilas

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!