Suomesta löytyy noin 4000 luonnonpaikkaa, jotka on nimetty naista tarkoittavalla sanalla. Pitäisikö kipaista naistenpäivän kunniaksi vaikka Akanniemelle, Ämmänsuolle tai Naistenmäelle?

Monet naista tarkoittavalla sanalla nimityistä paikoista ovat korkeita, kivisiä, syviä tai louhikkoisia ja ne liittyvät usein veteen, vedenläheisyyteen tai kosteuteen. Kohoumia on usein nimetty kyöpelin, neitsyen, ämmän tai morsiamen mukaan kuten Kyöpelinvuori, Neitsytkallio, Ämmä(n)mäki tai Morsiuskivi ja vesistöjä taas usein naara(s) tai nais-alkuisilla nimillä kuten Naarajärvi tai Naistenlampi. Akka-alkuisella nimellä taas usein on kutsuttu pieniä, hetteikköisiä suolampia kuten Akansuo.

Vanhimpia nimityksistä ovat naara- ja kyöpeli-alkuiset, jotka muuten ovat kielestä lähes hävinneet. Harva enää yhdistää naaran naaraaseen saatikka naiseen tai tietää, että kyöpeliksi nimitettiin kummituksen, tontun, haltian, velhon tai noidan lisäksi myös sellaista entisajan kummajaista kuin naimatonta naista.

Akalla ja ämmällä taas on tarkoitettu vanhempaa naista, ämmällä myös isoäitiä. Ämmän mukaan onkin nimetty monia viljelysmaita.

Kaikkein vanhimmat naisen mukaan nimetyt paikat ovat merkittäviä luonnonpaikkoja: suuria kohoumia, koskia, järviä tai syvänteitä. Tuoreemmat nimitykset taas ovat pieniä viljelyksiä, asumuksia tai vesiä. Tämä kertonee naisen aseman muutoksesta mm. kristinuskon leviämisen myötä. Kannattaa siis mennä juhlistamaan naiseutta mahdollisimman suurelle Ämmänkoskelle tai Akkatörmälle!

Lähde: Kaija Mallat, Naiset rajalla, Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä.

Naistenpäiväpaikannimet

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.