Kattohaikaran pesintä on levittäytymisyritys
Varsinais-Suomen Koskelta saatiin juhannuksena koko kevään odotettu uutinen: kattohaikaran pesintä on onnistunut ja pesäkamerassa on nähty poikanen. Tuo yksilö lienee ensimmäinen Suomessa syntynyt kattohaikara.
Virossa kattohaikaroita pesii noin 5000 paria. Suomessa vieraileekin keväisin puolentuhatta yksilöä, jotka lienevät pääosin pesimättömiä virolaisia nuoria. Kattohaikaroita on oleskellut 1980-luvun lopun jälkeen Taivassalossa, Perniössä, Kylmäkoskella ja Riihimäellä.
Etelä- ja Keski-Euroopassa kattohaikara on suosituimpia lintuja. Siellä laji on elänyt ihmisen lähiympäristössä niin kauan kuin tiedetään. Se hyötyi Euroopan metsien raivaamisesta laitumiksi ja pelloiksi, sillä niiltä linnut löytävät ravinnokseen sammakoita, myyriä, hiiriä, etanoita, matoja ja heinäsirkkoja.
Maatalouden viimeaikainen tehostuminen on sen sijaan ollut haikaroille haitaksi. Muun muassa salaojitus, raskaiden koneiden alla tiivistyvä maaperä ja kosteiden laidunten kuivatus ovat heikentäneet lintujen elinoloja, ja laji on taantunut useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
Kattohaikara tuskin kotiutuu lähitulevaisuudessa vakituiseen pesimälajistoomme, sillä maassamme on niukasti ruokailualueiksi sopivia laitumia ja niittyjä. Nuoret linnut asettuvat kuitenkin usein kauas synnyinseudultaan. Kosken parin pesintä onkin levittäytymisyritys.
Pesän tapahtumia voi haikarakamerasta.