Valtoimenaan ryöppyävä vesi hypnotisoi. Silmät seisovat päässä ja jalat jähmettyvät sijoilleen. Helsingin Vanhankaupunginkoskessa padon yli syöksyvä vesi on pysäyttävä näky.
Kuten aina, tästäkin paratiisista löytyy kärmes.

Vantaanjoki haarautuu kahtia juuri ennen merta. Idänpuoleinen haara on kuta kuinkin vapaa ja varustettu kalatiellä, mutta tämä lännen puoleinen on vangittu. Siinä toimii Helsingin vanhin vesivoimala, teholtaan pieni (0,2 MV) mutta maineeltaan suuri.

Moni olisi valmis purkamaan padon, jotta vaelluskaloilla olisi esteetön nousu jokea ylös. Asiantuntijoiden mukaan iso virtaama houkuttaa kaloja länsihaaraan, jossa ne jäävät hyppimään patoa vasten. Itäinen haara sen sijaan kumottaa lähes tyhjillään.

Kaupunginmuseo sanoo padon purkamiselle tiukasti ei. Sen mielestä historiallinen miljöö painaa vaakakupissa enemmän kuin vaelluskalat.

Muuttaisiko padon purkaminen maiseman huonommaksi? Harppaus itähaaralle todistaa päin vastaista. Villi ja vapaa voittaa vangitun mennen tullen.

Padon purkaminen on tänään tiistaina käsittelyssä Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnassa.