Kiikarissa: Villiyrttejä
Villiyrttien eli luonnonvaraisten ruokakasvien sesonki ei lopu juhannukseen niin kuin usein uskotaan. Ja vielä oleellisempaa: villiyrteistä on muuhunkin kuin korvikkeiksi.
Keruureissuillani valitsen usein kohteita, joissa en ole ennen käynyt. Näin luonnossa käyskentelyssä säilyy miellyttävä yllätyksellisyys.
Vastikään vedin villiyrttikurssin kymmenelle keittiömestarille, ja luonto osoitti taas monimuotoisuutensa. Kahden tunnin keruuaikana kaikille täysin tuntemattomasta metsästä löytyi kahtatoista eri kasvia, jotka sopivat erinomaisesti ruoan raaka-aineiksi. Valmistimme niistä seitsemän ruokalajin menun, jonka sitten nautimme asiaankuuluvien viinien kera.
Syyskuussa kerään piparjuurta, pihasauniota, vesiheinää, niitty- ja ahosuolaheinää, merisinappia, maahumalaa, kurtturuusun terälehtiä, kuminan siemeniä, keto-orvokkia, jalominttua, jauhosavikkaa, isomaksaruohoa, kallioimarretta ja jättipalsamia.
Näitä kaikkia löytyy ainakin Helsingin luonnosta vaikka muille jakaa, ja ne istuvat tyylikkäästi ravintolan lautasille. Kotikäyttöön ne sopivat vähintään yhtä hyvin.
Villiyrttiruoista helpoimman, villiyrttisalaatin, voi valmistaa jopa luonnossa. Se on erittäin näyttävä ja makumaailmaltaan monipuolinen lisuke, joka sopii eväsleivän väliin, loimutetun kalan seuraksi tai nuotiolla kypsennetylle riistalle.
Valmista kotona perusvinegretti, pakkaa se mukaan ja sekoita löytämiesi villiyrttien kanssa – ja avot, se on siinä!
Sami Tallberg
Kirjoittaja on Kämp Signé -ravintolan keittiömestari ja Villiyrttikeittokirjan (readme.fi, 2011) tekijä.