14.9.2022 Kasvit

Nokkonen on monipuolinen hyötykasvi. Moni tuntee sen ravintokasvina, mutta sillä voi värjätä lankoja, se käy paperin ja tekstiilien materiaaliksi, siitä saa lannoitetta kasveille ja se sopii hiusten hoitoon.

Keto-orvokki tarjoaa tärkeän ravinnonlähteen kevääseen herääville pölyttäjille, perhosille ja muurahaisille.

Villivihannesten kausi on parhaimmillaan. Avuksi ja virikkeeksi keruuseen ja ruuanlaittoon voi ladata Suomen Luonto -lehden Villivihannekset-mobiilisovelluksen. Sovelluksessa esitellään 20 kasvia nokkosesta päivänkakkaraan ja poimulehdestä piharatamoon. Jokaisesta kasvista on kolme herkullista reseptiä keittiömestari Sami Tallbergilta, yhteensä siis 60 reseptiä.

Villiruoka-asiantuntija Heikki Ruusunen kertoo parhaat vinkit loppusyksyn villivihannesten keräämiseen! Maistuisiko takiaisen juuri tai vuohenputki?

Käytätkö nokkosta, voikukkaa tai poimulehteä keittiössäsi? Entä pihatähtimöä, kuusenkerkkää tai siankärsämöä? Kerro meille villivihannesreseptisi! Resepti voi olla alkupala, pääruoka, jälkiruoka, leivonnainen, vain mielikuvitus ja Suomen herkulliset villiyrtit rajana!

Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.

Voikukkaa pidetään monesti kiusankappaleena puutarhassa ja pihalla. Se on kuitenkin myös arvostettu kauppayrtti, jota voidaan käyttää ruuanlaitoissa monipuolisesti.

Poimulehden kauniit, piparkakkureunaiset lehdet ovat herkullista alkukevään villiruokaa. Nuoret, suppuiset lehdet sopivat erinomaisesti salaattiin, mutta ne maistuvat vaikkapa teenä tai sosekeitossa.

Maitohorsma, joka Irwin Goodmanin laulussa sai rentun ruusu -nimen, on nyt juuri ajankohtainen. Maitohorsman pienet, lehdettömät versot ovat nimittäin maukasta villiruokaa.

Tiesitkö, että villivihanneksia- ja yrttejä voi poimia luonnosta myös talvella? Kallioimarretta, toiselta nimeltään mesijuurta, voi poimia vuoden ympäri.

Elo-syyskuussa pihlajat notkuvat kirpeitä pihlajanmarjoja. Pihlaja kasvaa lehdoilla ja kuivissa kangasmetsissä koko maassa. Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia.

Piharatamo on monivuotinen ruoho, joka on helppo tunnistaa silposuonisista lehdistä ja pitkistä tähkistä kukintaaikaan. Ratamo sopii salaattiin ja muhennoksiin. Kasvia on käytetty rohtona kautta aikojen.