Meillä vuodenajat vaihtuvat päivätasausten ja -seisausten mukaisesti. Kesä tuntuu muutenkin aina päättyvän ennen aikojaan, joten on kiva että kevät jatkuu juhannukseen ja kesä syyspäiväntasaukseen asti!

Uoman pölyttäjäosastolla on tapahtunut muutoksia kesäkuun alussa. Ensinnäkin saimme 30 000 uutta työkaveria, kun naapurin Mari toi meille omat mehiläispesänsä. Tarkoitus olisi itsekin ehtiä jossakin vaiheessa opetella mehiläistenhoitoa, ja toivottavasti kynnys siihen tästä nyt madaltuu entisestään.

Mehiläiset viihtyvät rauhallisessa metsänlaidassa

Mehiläisten lisäksi tarkoitus olisi saada valokeilaan myös vähemmän tunnettuja, yöllisiä pölyttäjiä. Olemme yhtenä tilana mukana Suomen ympäristökeskuksen Pimeään jääneet pölyttäjät -hankkeessa, jossa tarkastellaan erityisesti kasvien yöllistä pölytystä:

“Pölyttäjien kukkakäyntien seuraaminen perinteisillä menetelmillä on hämärässä tai pimeässä vaikeaa, minkä takia valtaosa pölytystutkimuksista on tehty päiväsaikaan. Yöaktiivisten pölyttäjien rooli ruoantuotannossa ja luonnonkasvien pölytyksessä tunnetaankin huonosti, mikä heijastuu suojelutoimintaan ja ihmisten ymmärrykseen erilaisten pölyttäjien merkityksestä.”

Alkukesällä paparazzi seuraa härkäpavun kukintaa

Pölyttäjäkato ei koske vain mehiläisiä ja kimalaisia

Meillä ei käytetä keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Eräällä vierailijalla oli pölyttäjiin ja torjunta-aineisiin liittyen kiinnostava ja aika pelottava näkökulma. On hyvin tiedossa, että tuholaishyönteisten hävittämiseen käytettävät torjunta-aineet ovat vaarallisia mehiläisille, ja siksi niille on usein käyttökielto päiväsaikaan esimerkiksi kello 06-22, kun mehiläiset lentävät. Valitettavasti on aika helppoa vetää johtopäätökset siitä, mikä silloin on yöaktiivisten pölyttäjien karu kohtalo… Hienoa siis, että voimme osaltamme olla mukana tutkimuksessa, josta saadaan lisää tietoa näistä tärkeistä öisistä kulkijoista.

Kertaalleen niitetty nokkonen tekee jo toista satoa

Pavut kannattaa esikasvattaa

Olemme aiempina vuosina laittaneet vihreitä papuja sekä esikasvatukseen että suorakylvönä suoraan maahan. Näiden kokemusten perusteella päädyimme tänä vuonna laittamaan kaikki vihreät pavut esikasvatuksen kautta. Suorakylvettyjä papuja on usein päätynyt jonkun verran ns. parempiin suihin heti alkuvaiheessa. Nyt tilanne näyttää oikein lupaavalta.

Vihreät pavut hyötyvät esikasvattamisesta

Nämä kaverit odottavat malttamattomana pääsyä kasvimaalle

Lomalaisen jalat lepäävät yrttikylvyssä

Juhannuksen jälkeen alkaa monilla loma, ja silloin saa myös luonnosta ihania aineksia esimerkiksi jalkakylpyyn ennen saunaa. Mikäs sen mukavampaa kuin ensin käydä keräämässä huumaavan tuoksuista puna- tai metsäapilan kukkaa, piparkakun muotoisia poimulehtiä ja vaikkapa puutarhan puolelta rohtosalviaa. Puna-apila sisältää dopamiinin esiastetta kloramidia, joten keruureissulta on hyvinkin mahdollista palata paremmalla mielellä kuin sinne mennessä.

Sitten voitkin lämmittää sopivan lämpöisen kylpyveden ja kaataa sen yrttien päälle vatiin, valita hyvää lukemista ja kesäjuomaa ja rentoutua jalkakylvyn ääressä. Nämä samat yrtit sopivat hyvin myös maukkaaksi yrttiteeksi, joka tukee erityisesti naisten hyvinvointia.

Poimulehti tukee hyvinvointia ja sopii sekä salaatteihin, juomiin että ihonhoitoon

Salvia talvehti kohopenkissä metsänlaidassa yhdessä muun muassa timjamin ja kreikkalaisen vuoriteen kanssa

Helppo gurmeeruoka skeipeistä

Valkosipulista saa satoa heti alkukaudesta. Ensimmäiset harvennusvalkosipulit on syöty maukkaine varsineen ja lehtineen, ja nyt alkaa eteläisessä Suomessa olla skeippien eli valkosipulin kukkavarsien aika. Kovakaulaiset valkosipulilajikkeet alkavat kasvattaa kukkavartta, joka on hyvä leikata pois. Silloin valkosipuli keskittyy kasvattamaan kynsiä kukkavarren sijaan. Nämä skeipit ovat todellinen erikoisherkku. Siinä on upea, pehmeä valkosipulin maku.

Skeipit eli valkosipulin kukkavarret ovat valmiita kerättäväksi viimeistään kun ne alkavat kiertyä kerälle

Skeipeistä tulee herkullinen risotto, mutta voit kokeilla myös astetta helpompaa versiota eli orzottoa. Päälle voit paistaa tuoreita metsäsieniä pannulla voi-öljyseoksessa lehtipersiljan, suolan ja pippurin kera. Tähän sopii mikä tahansa suosikkisienesi!

Skeippiorzotton ainekset

• 1 pieni sipuli pilkottuna
• Oliiviöljyä
• Kasvislientä
• Orzopastaa
• Suolaa
• Mustapippuria
• Voita
• (Tilkka kermaa)
• Parmesaanijuustoa raastettuna (tai ravintohiivaa)
• (Tuoreita metsäsieniä, voita, suolaa, pippuria ja lehtipersiljaa)

Ohjeet

Kuullota sipulia suuressa paistinpannussa tai kasarissa öljyssä, kunnes se on läpikuultavaa ja pehmeää. Lisää kuivat orzopastat ja lisää vähitellen joukkoon kasvislientä kauhallinen kerrallaan. Sekoita koko ajan, kunnes liemi on imeytynyt. Lisää sitten toinen kauhallinen. Jatka tätä prosessia, kunnes orzo on kypsynyt  al denteksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Orzon kypsyessä laita tuoreet pilkotut sienet toiselle paistinpannulle ja paista nesteet ensin pois. Lisää sitten voi-öljyseos ja ruskista sienet kullanruskeiksi. Lisää suolaa ja mustapippuria. Halutessasi lisää myös pilkottua lehtipersiljaa.

Kun orzo on kypsää, sekoita joukkoon noin 2 rkl voita ja raastettu parmesaanijuusto (tai ravintohiivaa). Halutessasi voi lisätä myös hieman kermaa, jotta saat sopivan koostumuksen. Maista ja lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!