Kevään ensimmäiset kiljuhanhet havaittiin eilen Noarootsissa koillisessa Virossa. Kolme lintua havaittiin ruokailemassa pellolla ensin aamulla ja uudestaan samana iltana. Paikalla on sekä paikallisia tarkkailijoita että apuvoimia Suomesta.

Pohjolan kiljuhanhet viettivät Unkarissa pari viikkoa maalis-huhtikuun taitteessa. Viron ensimmäinen parvi tälle keväälle löytyi eilen, huhtikuun 19. päivä.

Unkarissa havaittiin viimeiset 13 kiljuhanhea huhtikuun 9. päivä, mutta suurin osa 131 linnun parvesta oli lähtenyt jatkamaan matkaa jo päivää paria aiemmin. Kiljuhanhien muutto on tänävuonna edennyt normaalissa aikataulussa.  Yleensä kiljukkaat lähtevät Unkarista huhtikuun puoleenväliin mennessä. Tänä vuonna ensimmäiset Pohjolan kiljuhanhet saapuivat Unkariin maaliskuun 23. päivä, ja koko parvi, 131 lintua, oli jälleen koossa Unkarissa 27.3.

Kevät Unkarissa on yleensä kuiva ja lämmin ja lämpöä voi olla yli 20 astetta. Ero on siis kohtalainen, kun kiljuhanhet nyt saapuivat keväiseen Viroon, missä lämpötila pysyttelee reilusti alle 10 asteessa, ja joskus lämpömittarin lukemat putoavat nollan alapuolelle.

”Hortobágyssa kiljuhanhet perinteisesti ruokailevat Rókásin ja Vincze-fenékin alueilla aikaisin aamulla”, kertoo alueella hanhia tarkkaileva Gyula Szabó. Kiljuhanhien ruokailuniittyjä hoidetaan Hortobágyssa laiduntamalla, jotta kasvillisuus pysyy matalana ja hanhille mieluisana.

Päivällä hanhet siirtyvät lepäilemään Hortobágyn kala-altaille ja Kondásin altaalle. Altaiden vedenkorkeus on säädetty uhanalaisille hanhille sopivaksi, jotta niille pystytään takaamaan hyvät lepäilyolosuhteet pitkällä muuttomatkalla. Kondásin altaalla vesi pidetään matalalla, jotta kosteikkokasvit paljastuvat veden alta ja tarjoavat turvallisen ruokailupaikan hanhille.

Samalla alueella viihtyy myös merikotkia, jotka aika-ajoin ajavat hanhet lentoon.
”Suurin osa kotkista on nuoria lintuja, jotka leikkivät keskenään, eivätkä saalista hanhia”, Szabó jatkaa.

Nuoret merikotkat viihtyvät samoilla alueilla Pohjolan kiljuhanhien kanssa, mutta onneksi kotkat eivät ole hanhille vaaraksi. Kuva: János Tar

Kiljuhanhien levähdysalueiden hoidon lisäksi kansallispuisto vastaa myös hanhien tarkkailusta.

”Hanhet lasketaan kahden kolmen päivän välein”, Gyula Szabó kertoo. Tarkkailuun osallistuvat puiston vakituisen henkilökunnan lisäksi vapaaehtoiset lintu- ja luontoharrastajat.
Szabó kertoo, että arkojen hanhien tarkkailu on hankalaa. Tarkkailijoiden on mentävä tarpeeksi lähelle kiljuhanhia, jotta ne pystytään erottamaan samannäköisistä tundrahanhista, mutta ei kuitenkaan liian lähelle, jotta arkoja hanhia ei ajeta lentoon.

Pohjolassa pesivien lintujen lisäksi Unkarissa levähtää myös läntisellä Venäjällä pesiviä kiljuhanhia. Niiden kevätmuutto ajoittuu hieman Pohjolan lintuja aikaisemmaksi, ja Venäjän kiljukkaat löytyvät samaan suuntaan muuttavien tundrahanhien parvista.

Myös Länsi-Venäjällä pesiviä kiljuhanhia levähtää Unkarissa. Nämä kiljuhanhet löytyvät usein tuhansien lintujen tundrahanhiparvista. Kuvassa kiljuhanhia on kaksi, alaoikealla ja ylävasemmalla. Kiljuhanhen erottaa tundrahanhesta tummemman pään ja kaulan, pitkien siipien ja vain lähietäisyydeltä erottuvan keltaisen silmärenkaan perusteella. Myös vatsan tummat kuviot ovat kiljuhanhilla yleensä pienemmät, mutta nuorilta linnuilta vatsalaikut puuttuvat. Kuva: János Tar

”Hortobágyn kansallispuiston johto pitää tiukasti suojellun kiljuhanhen levähdysalueiden hoitoa tärkeänä tehtävänä”, Szabó sanoo.
”Kiljuhanhi kiinnostaa luontoihmisiä myös laajemminkin Unkarissa”, hän jatkaa.