Pohjolan kiljuhanhet ovat jatkaneet muuttomatkaansa ja jättäneet Siikajoen taakseen.

Siikajoella laskettiin tänä keväänä suurin hanhimäärä sitten vuoden 1963, yhteensä 121 kiljuhanhea. Tulos on upea! Viimevuotinen ennätys, 104 lintua, rikottiin kirkkaasti. Suurimmassa parvessa nähtiin 119 lintua.

”Pohjolan kiljuhanhikannan kasvu on ollut koko ajan tasaista, mikä tekee kannan todellisen kasvun uskottavaksi, emmekä vain näe hanhia enemmän esimerkiksi muuttuneiden muuttoreittien takia, sanoo WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja Petri Lampila.

”Lisäksi kannan kasvu on havaittu kaikilla paikoilla kiljuhanhen muuttoreitin varrella”, Lampila jatkaa.

Ensimmäiset kiljuhanhet lähtivät Siikajoelta jatkamaan muuttoa vasta 18. toukokuuta. Pitkään jatkuneen kylmän pohjoisvirtauksen takia kiljukkaat viipyivät siellä tavallista pidempään.

Kiljuhanhet lähtivät muutolle, kun sää parani ja tuuli kääntyi etelään illalla 18.5. Kaksi parvea, ensin 37 ja sitten 45 hanhea lähtivät kohti luodetta. Paikalle jäi vielä 36 kiljukkaan parvi. Nämä linnut jatkoivat pohjoiseen muutamaa päivää myöhemmin 21. toukokuuta.

Kiljuhanhet ovat nyt Norjassa aivan pesimäalueiden äärellä. Ne odottavat Porsanginvuonon rannalla lumien sulamista tunturien pesimäjärviltä ja -soilta. Kuva: Riikka Kaartinen

Myös Norjassa kiljuhanhiennätys rikki

Norjan kevään ensimmäiset kiljuhanhet nähtiin Tenojokivarren pellolla 16. toukokuuta. Paikalla oli neljä kiljukasta, reilu 500 metsähanhea ja neljä tundrahanhea.

Kiljuhanhet ruokailevat aikaisin sulavilla jokivarren pelloilla. Ne lentävät aika ajoin tunturialueille tarkistamaan koska pesimäjängät vapautuvat jään ja lumen alta. Tänä vuonna kylmä kevät hidasti lumien sulamista ja tuntureilla on edelleen runsaasti lunta, 10-20 senttiä, joten hanhet pääsevät pesimäalueille normaalia myöhemmin.

Petteri Polojärvi Metsähallituksesta etsii kiljuhanhia Tenojokivarren pelloilta. Parhaat hanhien ruokailupellot sijaitsevat Norjan puolella loivassa etelärinteessä. Kuva: Petri Piisilä

Ensimmäinen kiljuhanhi saapui Norjan parhaalle kiljuhanhien lepäilyalueelle Porsanginvuonolle parisen viikkoa sitten, toukokuun 17. päivä. Lintu saapui yksin, ja se on viime kesän poikanen. Edellisvuoden poikaset tunnistaa heikommista tai kokonaan puuttuvista vatsalaikuista.

Myös Porsanginvuonolle kiljuhanhien pääjoukot saapuivat tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään. Hanhien saapuminen oli myöhäisin yli 30 vuoteen. Tomas Aarvak Norjan Birdlifesta aloitti kiljuhanhitarkkailun Porsangilla toukokuun 6. päivä arktisissa oloissa.

”Täällä oli täysi talvi. Paikalla oli vain muutama merihanhi ja kaksi kurkea. Ja satoi lunta”, Aarvak sanoo.

18. toukokuuta Porsanginvuonon nuori kiljuhanhi sai seurakseen vanhan parin. Kiljuhanhien pääjoukkojen odotettiin saapuvan Porsanginvuonon rannoille 19.5, koska edellisenä päivänä Siikajoelta lähti muutolle yhteensä 82 lintua.

Hanhet lentävät noin 70–100 kilometrin tuntivauhtia, joten 600 kilometrin matkaan niiltä kuluu kuudesta yhdeksään tuntia, tuulen voimakkuudesta ja suunnasta riippuen. Hanhia ei kuitenkaan kuulunut perille, mikä aiheutti hämmennystä. Missä ne olivat?

Ehkä Pohjois-Lapin myöhäisen kevään takia hanhet levähtivät jossain matkan varrella. Ensimmäiset suuremmat parvet saapuivat kuitenkin onnellisesti perille sunnuntaina 21.5. Hieman puolen yön jälkeen rantaniityille laskeutui 64 linnun parvi. Myöhemmin saman päivän aikana kiljuhanhia saapui lisää, ja Porsangillakin päästiin ennätyslukemiin. Rantaniityltä laskettiin yhteensä 105 kiljuhanhea, mikä on vuonna 1990 alkaneen kiljuhanhitarkkailun ennätys.

Tänään 30.5. kiljuhanhia on Porsangin rantaniityillä vielä jäljellä 55, ja Tenojokivarren pelloillakin yksi kiljukas.

”Hyvin erikoinen vuosi. Täällä sataa taas lunta!”, Aarvak sanoo.