Mökkeily kuuluu kiinteästi suomalaiseen elämäntapaan. Rannoilla ja metsissä seisoo kesämökkejä reilut puoli miljoonaa, ja arviolta yli puolet suomalaisista viettää niillä aikaansa.

Mökille saattaa houkutella esimerkiksi halu olla lähellä luontoa. Puut humisevat, pörriäiset surisevat ja laineet liplattavat. Idyllillä on kuitenkin myös kääntöpuolensa: mökkeily vaikuttaa ympäristöön ja aiheuttaa ilmastopäästöjä.
Suomen ympäristökeskus Syken vuonna 2024 julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaisen mökkeilyn kokonaishiili­jalanjälki on vuodessa noin 1,2 miljoonaa hiilidioksidisekvivalenttitonnia. Yhden mökin osuus tästä on keskimäärin 2,3 hiilidioksidi­ekvivalenttitonttia.

Mökit ja mökkeilijät ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Yksi ajaa Etelä-Suomesta satojen kilometrien päähän täysin varustellulle, talviasuttavalle vapaa-ajan asunnolle, toinen hurauttaa vartissa vain kesäkäytössä olevalle, sähköttömälle lähimökille. On selvää, että kasvihuonekaasupäästöt asettuvat aivan eri tasoille.

Syken selvitys osoittaa, että mökkeilyn hiilijalanjäljestä yli puolet, 58 prosenttia, muodostuu mökkeilyyn liittyvästä liikkumisesta, siis matkoista kodin ja mökin välillä sekä mökkioleskelun aikana tehtävistä asiointireissuista. Energiankulutuksen osuus päästöpotista on vähän alle viidennes, samoin tavaroiden ja palveluiden kulutuksen.

Paljon on onneksi tehtävissä. Kannattaa esimerkiksi miettiä, voisiko varuste­tasosta tinkiä ja onko mökin talvilämpö välttämättömyys. Omien toimien vaikutuksista saa osviittaa mökkeilyn hiilijalanjäljen laskurista, joka löytyy osoitteesta laskurit.hiilineutraalisuomi.fi/mokki/.

Innokas mökkeilijä voi lohduttautua silläkin, että vaikka mökkilomailu aiheuttaa päästöjä, se voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto kuin ahkera lentomatkailu.

Pia Alapeteri laskee kirjassaan Kohti kestävää mökkielämää (Avain 2024), että nelihenkisen perheen lomalento Thaimaahan vastaa sitä, että 300 kilometrin päässä olevalle mökille ajettaisiin muutaman vuoden ikäisellä bensa-autolla 250 kertaa.