Koloveden kansallispuisto: Luonnonrauhaa ja kalliomaalauksia
Kesällä suomalaiset hakeutuvat vesien äärelle. Jos oma mökkiranta on koluttu tai sitä ei ole, monet kansallispuistomme tarjoavat hienoja retkipaikkoja.
Kolovedellä on hyvä harjoitella esimerkiksi kanoottiretkeilyä.
Kuva: Metsähallitus/Mari Laukkanen
Kesällä suomalaiset hakeutuvat vesien äärelle. Jos oma mökkiranta on koluttu tai sitä ei ole, monet kansallispuistomme tarjoavat hienoja retkipaikkoja.
Kolovedellä on hyvä harjoitella esimerkiksi kanoottiretkeilyä. Lähes koko puistossa on moottoriveneily kielletty ja isot saaret tarjoavat mukavasti tuulen suojaa. Soutuveneen tai kanootin voi laskea vesille Enonkosken Kirkkorannasta tai Käköveden veneenlaskupaikalta.
Jos vesikulkupeliä ei ole, pääsee erämaista luontoa ihailemaan Nahkiaissalon noin kolmen kilometrin luontopolulta, joka alkaa Selkälahden parkkipaikalta. Koloveden jylhissä maisemissa voi aistia mannerjäätikön muovaustyön ja useammassakin paikassa on nähtävissä muinaisten eränkävijöiden jälkeensä jättämiä kalliomaalauksia.
Vähäluminen talvi luo mainiot puitteet polkujuoksulenkille Repoveden kansallispuistossa. Alueen korkeuserot ja vaihtelevat polut varmistavat, että kaiken tasoiset juoksijat löytävät mieleisensä. Repovedellä riittää mäkiä kivuttaviksi, mutta hengitystä voi tasata sykähdyttävän jylhissä maisemissa. Talviaikaan kansallispuistossa saa taivaltaa rauhassa, ja reittejä ja näkemistä riittää moneksi päiväksi.
Satakunnan Pyhäjärven eteläpuolella on Kurjenrahkan kansallispuisto, ja myös Vaskijärven luonnonpuisto. Lakialoite Lounaismaan kansallispuistosta liittää nämä kaksi puistoa sekä alueen pienemmät suojelualueet yhdeksi kokonaisuudeksi.
Retkeily pienten lasten kanssa on antoisaa, mutta talvella myös haastavaa, muistaa kokemuksestaan Hanne Valtari. Nyt hän lähti konkariretkeilijä Susanna Ylisen kanssa metsään selvittääkseen onnistuneen perhetalviretken salaisuudet.
