Korvasienten aikaan toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa Savukoskella on usein pikkupakkasia, saattavatpa takatalven lumet peittää sienet jopa vuorokaudeksi. Sienet jäätyvät, mutta ilman lämmettyä ne jatkavat kasvuaan. Miten korvasieni selviytyy vaurioitumatta jäätymisestä?

Omat kokemukseni Etelä-Suomen korvasienimailta ovat päinvastaisia: korvasieniretkelle ei kannata lähteä, jos yöllä on ollut usean asteen pakkanen; sienet ovat mustuneet ja vetistyneet. Parin asteen halloista korvasienet selviävät, joskin jonkin avomaalaikun sienen lakin nipukka saattaa silloinkin mustua. Kevään hallat ovat usein paikallisia ja rajoittuvat alaville paikoille, jolloin kangasmaiden harjanteilla tai puiden suojassa olevat korvasienet säästyvät. Pikkuhallan takia ei sieniretkeä siis tarvitse perua.

Korvasieni on ulkonäöltäänkin hyvin vaihteleva. Sillä on myös useita lähilajeja kuten lehtokorvasieni. Koska pidin mahdollisena, että Lapissa kasvaa eri korvasienilaji tai ekotyyppi kuin etelässä, kysyin asiaa muutamilta suomalaisilta sienitutkijoilta. Kaikki he, Harri Harmaja, Seppo Huhtinen, Risto Jalkanen, Markku Kirsi, Kalevi Pohjola ja Tauno Ulvinen, tyrmäsivät Pohjolan oman korvasienen. Perusteellisimmin pohjoisen korvasienten hallansietoa pohti Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen toimipisteen tutkija Risto Jalkanen, jolle Lapin olot ovat tuttuja. Hän totesi, että kasvuvaiheessa korvasieni sietää hyvin pakkasta. Sehän aloittaa kasvunsa jo myöhään syksyllä. Sormenpään kokoinen itiöemän aihio lepää talven ja jatkaa kasvuaan keväällä.

Jään ja lumen läpi nouseva sieni ei itse ole jäässä. Vaikka sientä peittäisi jääkuori, sieni voi olla sula: puhdas vesi jäätyy nollassa mutta solujen neste vasta muutamia asteita nollan alapuolella. Niin kauan kuin pintaan syntyy uutta jäätä, jäätymisessä vapautuva lämpö varjelee sientä. Kun itiöemä kypsyy, sen vesipitoisuus laskee ja pakkasensieto heikkenee.

Etelä-Suomessa on usein korvasieniaikaan koviakin yöpakkasia, jotka turmelevat toiveet suuresta sadosta. Lapissa lumi sulaa niin myöhään, ettei yöpakkasia enää kovin usein ole. Lisäksi aurinko paistaa jo läpi yön. Tumma korvasieni imee niin tehokkaasti taivaalta tulevaa hajasäteilyä, että se on useita asteita ympäristöään lämpimämpi.

Vielä touko-kesäkuun vaihteessa sienet kasvavat, jolloin pakkasensietokin on itiöivää sientä parempi. Siksi korvasienen paleltumavauriot ovat pohjoisessa paljon harvinaisempia kuin etelässä.