Kysyimme lukijoiltamme hyväksi havaittuja torjuntatapoja vieraslajikasvien hävittämiseksi kotipihasta, mökkipihasta tai lähiluonnosta.

Saimme kymmeniä erinomaisia vinkkejä muun muassa lupiinin, jättipalsamin, viitapihjala-angervon ja kurtturuusun hävittämiseksi.

Vieraslajikasvien torjunnassa tarvitaan kärsivällisyyttä ja aikaa

Monet tarinat torjuntavoitoista osoittavat, että taistelu vieraslajikasveja vastaan vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa useita vuosia – jopa kaksikymmentä vuotta, kuten Sinikka Pekkalinin tapauksessa:

”Jättipalsamin tarina. Muutin noin 20 vuotta sitten kauniin metsän reunassa olevaan mummonmökkiin. Talo sijaitsee vanhalla, 1930-luvun asuinalueella, päättyvän kadun päässä. Entisaikojen hengen mukaan lähilampeen on kipattu kippoja ja kuppeja ja tien päähän kärrätty pihajätteitä. Tien päässä taisteli paikastaan hieno kotkansiipiesiintymä ja vuosi vuodelta leviävä jättipalsamipusikko. Jättipalsameita putkahteli myös kymmenien metrien päässä metsikössä. Sain palsamit kuriin kitkemällä ne juurineen ennen kuin ne aloittivat pommittamaan siemeniään ympäriinsä. Kitkin sitkeästi usean vuoden ajan, viime kesänä ei enää noussut yhtään alkua. Jippii! Katsotaan miten tänä kesänä käy. Kotkansiipisaniaiset voivat hyvin ja ovat levinneet mukavasti. Kunpa ihmiset eivät kippaisin pihajätteitään metsikköön!”
Sinikka Pekkalin

”Mökillämme oli parin kolmen neliön laajuinen lupiinikasvusto noin kymmenen vuotta sitten. Aloimme järjestelmällisesti ’kurittaa’ sitä, viimein nypimme kaikki ylös pyrkivät lehdet pois. Viime vuonna ei enää ollut montakaan pyrkijää, uskomme ettei tänä kesänä yhtään!”
Tuula Notkonen

”Sain hävitettyä alkavan jättipalsamiesiintymän tonttimme vierestä sitkeällä kitkemisellä. Kolmessa vuodessa palsamit hävisivät, mutta se vaati tarkkaa kitkemiskierrosta 1–2 viikon välein kolmena kesänä.”
Hanna Saatsi

”Kahden kevään ajan raivasin omakotitalotonttimme takaosasta pois valtavan suurta viitapihlaja-angervopensasta. Ensin ihan vain oksia katkomalla, ja seuraavana keväänä juurakoita ylös kaivamalla. Nyt tänä keväänä paikalla kasvaa erilaisia pihassa esiintyviä kasveja kuten voikukkaa, maahumalaa, nokkosta ja lemmikkiä. Ainakaan vielä ei näytä siltä, että maasta nousisi se vanha angervokin, mutta aika näyttää, kuinka hyvin juuret saatiin pois!”
Emma Raivio

”8 vuotta taistelin japanintatarin kanssa, kaivoin juuria ylös, sahasin niitä poikki. Ja kaivoin taas, nyt tänä keväänä ei ole enää näkynyt alkuja.”
Maire Hagman

Etikka, pressu ja sovellus – torjuntavoittoja tavoitellaan monin eri tavoin

Myös konstit ovat monet, kun näitä ei-toivottuja haitallisia vieraslajikasveja koetetaan hävittää lähiympäristöstä tai teiden varsilta. Käytössä ovat niin etikka, pressu kuin viidakkoveitsikin – sekä sovellus.

”Olen ollut osana tuhoamassa laajoja jättiputkiesiintymiä kotini lähellä. Kasvustot olivat valtavia, ja aseina oli muun muassa viidakkoveitsi. Meillä on myös jättipalsamia, jota olen nyppinyt aina kun sen olen nähnyt. Ensimmäisenä vuotena uudessa kodissa näin jättipalsamia, nyt kolmeen vuoteen ei ole enää näkynyt!”
Eira Kotoneva

”Käytän kesäisin Crowdsorsa-sovellusta, josta olen hankkinut itselleni pientä tienestiä ja saanut viettää päivät ulkona lupiineja kitkien. Erityisesti pienemmissä kunnissa olen usein ollut yksi ainoista torjujista, jotka ovat merkanneet työnsä sovellukseen. Mielestäni sovelluksen käyttö ja siitä saatava palkkio on suuresti motivoivaa jo valmiiksi luonnon hyväksi tehdyn työn avuksi! Lupiinien kuvat vilkkuvat silmissä vielä nukkumaan mennessäkin, joten kyllähän ne on pitäneet samalla saada kotipihalta kitkeä, ja myös naapureiden tonteilta luvat saatua. Olen käyttänyt työhön raivausveitseä ja polkupyörää, millä kuljen paikasta toiseen lupiineja kitkemään. Toivon, että työstä on ollut hyötyä ja että ainakin joissain paikoissa vieraslaji on saatu torjuttua jopa kokonaan.”
Siiri Ylijoki

”Mieheni on hävittänyt japanintataria pihalta koronakesästä asti, eli nyt on viides kesä edessä. Kyseessä on ollut suhteellisen pieni alue, noin yksiö neliömetri, mutta kasvi on tehnyt paljon sivuversoja juuristaan laajemmalle alueelle. Menetelmänä hän ensin peitti leikatun kasvin pressun alle arviolta kolmeksi vuodeksi. Tämä lannisti kasvin parhaiten. Noiden kolmen-neljän vuoden aikana hän on joka kesä poistanut käsin kasvin sivuvesoja, jotka nousevat peitetyn alueen ulkopuolelta. Paras on poistaa ne samantien. Viime kesänä nousi enää yksi pienenpieni alku. Saas nähdä nouseeko tänä kesänä enää yhden yhtäkään. Hyvälle näyttää jo, mutta sitkeyttä vaatii.”
Katri Kallio

Kuva: Eira Kotoneva.

Kasvijätteen hävittäminen vaatii myös tarkkuutta

Torjuntaa täytyy jatkaa sinnikkäästi vuodesta toiseen ja tarkastaa kasvupaikka joka vuosi – varmuuden vuoksi. Haitalliset vieraslajikasvit ovat kestäviä ja erittäin tehokkaita leviämään joko siementen tai maavarren avulla, joten torjunnassa ja kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla tarkkana.

”Olen siirtolapuutarhanaapurini kanssa käyneet muutaman kesän sotaa japanintataria vastaan, ja alamme olla voiton puolella. Tataria on vain yhdessä kohtaa tonttien rajaa, ja sinnikkäästi katkomme kaikki alut. Tatar on onneksi helppo erottaa muusta kasvillisuudesta. Viime kesänä löysin enää yhden kasvin alun ja katkomisen jälkeen olen sen päälle kaatanut kiehuvaa vettä ja lorauksen etikkaakin. Tänä keväänä en ole alkuja löytänyt, mutta tarkkailu jatkuu!”
Sari Kakkola

”Jättipalsami oli päässyt kotiutumaan mökkirantaamme Hankoon. Kasvusto oli rantalepikon takana kosteassa maassa. Nyhdin taimet juurineen ja annoin niiden kuivua, jonka jälkeen ne poltettiin. Uusia taimia ilmestyi parin vuoden ajan kunnes niitä ei enää ole näkynyt. Seuraan aluetta kuitenkin kaiken aikaa. Lupiinien lehdet olen nyppinyt pois heti, kun niitä huomaan. En päästä niitä kukkimaan.”
Merja Dahlbom

”Olen hävittänyt seuraavat kasvit: lupiini, jättipalsami ja jättiputki. Nämähän olivat vielä 1970- ja 1980-luvuilla muodikkaita koristekasveja. Menetelmä seuraava: Katko kukat pois ennen kuin ne siementävät. Sitten hoitelet uudet versot ruohonleikkurilla. Tämä vaatii muutaman vuoden säännöllisen hoidon. Jos yhtenä kesänä päästät kasvit siementämään, joudut aloittamaan homman alusta.”
Mikko Salste

”Tontin rajalla oli vanha kurtturuusuaidanne. Pituutta oli kolmisenkymmentä metriä ja leveyttä keskimäärin kolme metriä, paikoitellen ruusut olivat lähteneet leviämään juurivesoilla kauemmaskin. Perehdyin eri hävityskeinoihin, joista näppärin olisi ollut tilata kaivinkone kaivamaan puskat ylös ja hävittää ne sitten asianmukaisesti. Ruusupensaiden vieressä kasvoi kuitenkin rivi suuria pihapuita, joiden juuristo olisi kärsinyt operaatiosta. Tämän takia päädyin näivettämään kasvuston. Nypin parina kesänä lehdet ja uudet versot pensaista muutaman viikon välein, ja sen jälkeen kasvu oli lähes tyrehtynyt. Sitten siirryin lapiohommiin, ja kaivoin maasta juurakoita niin hyvin kuin sain samalla varoen puiden juuria. Seuraavana keväänä istutin tilalle aidanteen lajista, jonka pitäisi olla kestävä ja leviämätön aitakasvi. Yksittäisiä ruusunversoja nousi vielä parin kesän ajan, mutta nyt on ollut jo pari vuotta ruusutonta aikaa. Uskallan siis julistaa taistelun voitetuksi.”
Anne Lamberg

”Olen Matinkylän lukion biologian lehtori, ja olemme raivanneet kolmena peräkkäisenä vuotena Hanikan luontopolun varrelta rannasta isoa kurtturuusuesiintymää. Vuosi vuodelta niitä nousee vähemmän maasta. Olemme myös pyrkineet poistamaan kurtturuusuesiintymät omassa taloyhtiössäni. Pieniä alkuja vielä nousee, mutta leikkaan ne pois.”
Taiju Suontausta

Matinkylän lukiossa myös opiskelijat tekevät arvokasta työtä raivaamalla kurtturuusuja luontopolun varrelta opettajansa opastuksella. Kuva: Taiju Suontausta.

Vieraslajikasvien hävittäminen käy työstä ja samalla saa mukavasti hyötyliikuntaa. Omasta onnistumisesta ja torjuntavoitosta saa ihan aiheesta vähän tuulettaakin:

”Mökiltä jättiputkia saimme hävitettyä pari vuotta sitten. Huh ja jee!”
Niina Mäkeläinen

Lue lisää vieraslajikasveista Suomen Luonnon artikkelista Niin kauas kasvit karkaavat ja testaa Vierasvisassa, kuinka hyvin tunnistat lajeja!

Osallistu myös Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajikimppuhaasteeseen. Lue lisää haitallisista vieraslajikasveista ja niiden torjunnasta vieraslajit.fi.

Juttua päivitetty 19.6.2025 kello 11.54: juttuun lisätty lukija Taiju Suontaustan kuva.