Odottelin kieli pitkällä karviasmarjojen kypsymistä puutarhassani. Pettymys olikin suuri, kun kaikki juuri kypsyneet marjat hävisivät pensaastani yhtenä yönä. Kuka tai mikä kävi varkaissa?
Kuva: irma / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Matti Helminen
Odottelin kieli pitkällä karviasmarjojen kypsymistä puutarhassani. Pettymys olikin suuri, kun kaikki juuri kypsyneet marjat hävisivät pensaastani yhtenä yönä. Kuka tai mikä kävi varkaissa?
Tekotapa viittaa vahvasti marjoista kiinnostuneeseen nisäkkääseen. Rastaat eivät juurikaan syö karviaisia varsinkaan, jos herukoita on saatavilla. Sitä paitsi olisitte varmaan nähnyt rastaita pensaan kimpussa varhaisten aamuyön tuntien jälkeenkin.
Marjavaras oli todennäköisesti supikoira, joka oli löytänyt pensaan ehkä jo aiemmin, mutta napsinut silloin vain muutaman marjan. Kohtalokkaana yönä supikoiraemo saattoi tuoda paikalle pentunsakin, ja silloin marjojen kohtalo oli sinetöity. Vähemmän todennäköistä on, että asialla olisi ollut mäyrä, kettu tai jopa karhu, jotka kaikki kyllä varmaan antaisivat karviaisille niille kuuluvan arvon.
Matti Helminen
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Asun omakotitalossa, jonka tontti on louhikkoinen. Sinne on pesiytynyt supikoira. Onko supikoira vaaraksi siileille? Ainakin viime kesänä siilejä oli perin vähän.
Kävelen hiljalleen, äänettömästi, puoliksi umpeenkasvaneella polulla Sipoossa. Hiljainen syksyinen aamupäivä, viime viikon perjantai. Taivaalle noussut aamusumu pehmentää valon. Yhtäkkiä joku katsoo minua suoraan silmiin aivan edessäni.