Suomesta keskellä kesää sakaalimaa, kun Jarmo Korhonen kuvasi sakaalin heinäkuussa Pohjois-Savossa. Pian julkisuuteen tuli kultasakaalista toinen kuva, jonka Hanna-Leena Paanasen riistakamera oli taltioinut jo tammikuussa.

Millainen laji sakaali on? Hiukan kettua isompi, paljon sutta pienempi. Sakaalin elämisen perusyksikkö on pari tai sitä suurempi perheryhmä, lauma.

Kultasakaalin ravinto on monipuolista. Ukrainalaistutkijoiden mukaan sakaali voi olla pikemminkin keräilijä kuin metsästäjä, sillä ravinnossa on hyvin usein marjoja ja merkkejä haaskoilla käymisestä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala toteaa, ettei kultasakaalin metsästykselle ole perusteita, koska se on aika haitaton eläjä ja voi saalistaa muun muassa supikoiria.

”Kävin läpi kultasakaalin ravinnosta Euroopassa tehtyjä tutkimuksia. Kaikissa, jotka sain käsiini, pääosassa olivat pikkunisäkkäät, raadot ja kasvisravinto”, sanoo Kauhala.

Ukrainassa on havaittu, että kettu ja supikoira vähenivät tai jopa hävisivät sakaalin asuttamilta alueilta muutamassa vuodessa.

Mikään pyhimys kultasakaali ei sentään ole.

”Voi se esimerkiksi jonkin linnun joskus ottaa”, sanoo Kaarina Kauhala. ”Se voi myös saalistaa kauriita ainakin laumassa.”

Virossa lajiin on jo totuttu. Maassa oli Viron ympäristöviraston asiantuntija Peep Männilin mukaan 2018 ainakin 24 laumaa, ja metsästyssaalis oli samana vuonna 76 yksilöä.

”Siihen suhtaudutaan käytännöllisesti, ei vihata tai rakasteta”, toteaa Männil. ”Lampaankasvatukselle aiheutuvat vahingot ovat ainoa todellinen haitta, kun lampaat ovat samoilla rantaniityillä kuin sakaalitkin.”

Tieto kultasakaalin olemuksesta ja ravinnosta on omiaan lievittämään sitä kohtaan tunnettuja pelkoja.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (Kesk.) kehotti kuitenkin heti heinäkuussa sakaalien hävittämiseen ja väitti sen olevan haitallinen vieraslaji, kuten hänen johtamansa valiokunta oli keväällä todennut.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen luonnonsuojeluliitto korostivat välittömästi, että kyse on tulokaslajista eli luontaisesta lisästä eläimistöömme.

”Eduskunta on vahvistanut, että sakaali on luonnonsuojelulain alainen ja rauhoitettu”, sanoo myös Kaarina Kauhala. ”Sakaalien tappamiseen yllyttäminen on kehottamista luonnonsuojelurikokseen. On vakavaa, etteivät kansanedustajat ymmärrä miten lainsäädäntö toimii. Valiokunnan mielipide ei voi mennä lain yli.”

Miksi kultasakaaleja tuli Suomeen? Oliko se yllätys, ja voiko kultasakaali tulla toimeen suomalaisessa talvessa ja vakiintua maahamme? Katso Suomen sakaalikuvat ja lue lisää kultasakaalista Suomen Luonnosta 6/2019.